Hollannin kielioppi käsittää hollannin kielen morfologian ja syntaksin. Fonologiaa käsitellään erikseen.
Substantiivit
Hollannissa sanoilla on kaksi sukua: aiemmasta maskuliinista ja feminiinistä muodostunut yhteinen suku sekä neutri, eli samoin kuin esimerkiksi ruotsin kielessä. Epämääräinen artikkeli kaikilla suvuilla on een ja määräinen yhteisessä suvussa de ja neutreilla het. Monikossa on vain määräinen artikkeli ja se on kummallakin suvulla de. EpämääräinenMääräinenYksikköMonikkoYksikköMonikkoYht. sukueen man (mies)mannende mande mannenNeutrieen boekboekenhet boekde boeken Monikko muodostetaan yleensä päätteellä -en.
Sijamuodot Hollannin substantiiveilla on englannin ja ruotsin tapaan kaksi sijamuotoa: nominatiivi ja genetiivi. Akkusatiivimuoto erotetaan nominatiivista kuitenkin persoonapronomineissa. Datiivi on nykykielestä käytännössä kuollut.
Pronominit
Persoonapronominit YksikköMonikkoI pers.ikwij / weII pers.jij / je / ujullie / uIII pers.hij (m.)zijze (f.)het (n.) Lähde:
Teititeltäessä käytetään u-pronominia
Verbit
Hollannin kielessä on neljäntyyppisiä verbejä: kolmentyyppiset heikot verbit, jotka luokitellaan preteritin tunnuksen mukaan (-d-, -t-, -cht-), ja vahvat verbit. Verbit päättyvät yleensä -en perusmuodossa, mutta poikkeuksia on myös (esimerkiksi zijn). Hollannin kielen yleinen pitkien ja lyhyiden vokaalien vaihtelu esiintyy heikossa verbeissä seuraavasti: lyhyt vokaali esiintyy perusmuodossa, preesensin monikkomuodossa ja konjunktiivin preesensissä (eren, ere), pitkä esiintyy kaikissa muissa muodoissa (eert, eerde, geëerd). Samalla tavalla toimii myös pitkien ja lyhyiden konsonanttien vaihtelu (eggen, egt, geëgd). Samaa vaihtelua on f-v-vaihtelu (hoven, hoofden) ja s-z-vaihtelu (verhuizen, verhuisde).
VerbityyppiPerusmuotoPreteritin yksikkömuotoheikot -d-verbitmoorden (murhata)moordde (murhasin/-sit/-si)heikot -t-verbitwachten (odottaa)wachtte (odotin/-tit/-tti)heikot -cht-verbitkopen (ostaa)kocht (ostin/-it/-i)vahvat verbitschieten (ampua)schoot (ammuin/-mmuit/-mpui)
Verbin taivutusmuodot
Kuten saksassa, hollannissakin verbin liittotempukset (perfekti ja pluskvamperfekti) muodostetaan joko verbillä hebben tai zijn ja pääverbin partisiipin perfektillä (had gedood, was geweest).
Lähteet
kielioppi Luokka:Kielioppi kielittäin