pienoiskuva|Pieter Bruegel: Taidemaalari ja taiteentuntijaTakapiru on sävyltään arkinen nimitys henkilöstä, joka seuraa korttipeliä toisen takana. Laajemmassa merkityksessä se tarkoittaa jotain toimijaa, joka usein julkisuutta kaihtaen vaikuttaa asioihin. Korttipelissä takapiru on passiivinen tarkkailija, joka ei puutu pelin kulkuun.
Itä-Suomessa tunnetaan sana "kiho" tarkoittamaan takapirua esimerkiksi korttipelissä tai hevoskaupoissa. Englanninkielessä takapirua tarkoittava sana tulee jiddishin kautta saksankielisestä verbistä (), joka tarkoittaa kurkistamista toisen papereihin, kortteihin ym. Sana on siirtynyt moniin eurooppalaisiin kieliin.
Kirjallisuudessa
Vuonna 1989 Harri Nykänen julkaisi jännitysromaanin Takapiru (WSOY). Vuonna 2011 Timo J. Tuikka julkaisi poliittisen elämäkerran Kekkosen takapiru: Kaarlo Hillilän uskomaton elämä (Otava). Vuonna 2016 ilmestyi Maritta Lintusen novellikokoelma Takapiru (WSOY).
Katso myös Harmaa eminenssi
Lähteet
Luokka:Korttipelit Luokka:Politiikan käsitteet