Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Slovakiassa. Serbian suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko, johon kuuluu 55,8 prosenttia väestöstä. Muita kristillisiä kirkkokuntia ovat Augsburgin tunnustusta noudattavat evankeliset (5,3 prosenttia väestöstä), kreikkalaiskatolinen kirkko (4 prosenttia) sekä reformoidut kristityt (1,6 prosenttia väestöstä).
Tunnustuskunnat Katolinen kirkko Slovakiassa oli vuonna 2004 yhteensä noin 3,9 miljoonaa katolisen kirkon jäsentä, mikä oli noin 73 prosenttia maan väestöstä. Slovakiassa toimii kolme katolista arkkihiippakuntaa, joiden alaisuudessa on viisi hiippakuntaa. Lisäksi Slovakiassa toimii sotilasordinaatti.
Ortodoksinen kirkko Slovakian ortodoksit elävät pääosin Tšekin ja Slovakian alueella. Tšekin suurin ortodoksinen kirkko on autokefaalinen Tšekin ja Slovakian ortodoksinen kirkko, jonka johtaja on Prešovin arkkipiispa ja koko Tšekin ja Slovakian maan metropoliitta. Vuodesta 2014 lähtien johtajana on toiminut metropoliitta Rastislav. Kirkon sijaitsee Prešovissa ja kirkkoon kuuluu noin 75 000 jäsentä, joista Slovakiassa noin 50 000.
Protestantismi Luterilaisuutta Slovakiassa edustaa Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluva Slovakian tasavallan Augsburgin tunnustuksen evankelinen kirkko. Kirkolla oli vuonna 2023 yhteensä 193 995 jäsentä.
Baptistista liikettä Slovakiassa edustaa Slovakian baptistiliitto. Baptistiliittoon kuului vuonna 2025 yhteensä 28 seurakuntaa ja sillä on 1 963 jäsentä.
Historia Slovakian slaavilaisasutus asettui alueelle 500-luvulle. Tuolloin perustettiin Määrin kuningaskunta, josta myöhemmin tuli osa Unkaria ja Itävalta-Unkarin valtakuntaa. Ortodoksiset lähetyssaarnaajat Kyrillos ja Methodios olivat ensimmäiset, jotka evankelioivat slovakialaisia.
Vuosisatojen mittaan katolinen kirkko vahvisti asemaansa Slovakiassa ja siitä tuli enemmistökirkko. Suurimpia protestanttisia kirkkokuntia ovat luterilaiset ja reformoidut. Reformoitu kirkko on suosittu erityisesti unkarilaisen väestö keskuudessa.
Osana sosialistista valtioblokkia Tšekkoslovakian siirtyminen vuonna 1948 sosialististen valtioiden joukkooon vahvisti paitsi sosialistista valtioblokkia, myös uskontopolitiikan järjestämistä marxilais-leninistisessä hengessä. Kommunistihallituksen painostus suuntautui voimakkaasti Tšekkoslovakian roomalaiskatolista kirkkoa vastaan. Maassa toimeenpannun maareformin myötä kirkko menetti laajan maaomaisuutensa ja sen suhteet Vatikaaniin katakistiin. Valtio takavarikoi myös kirkkorakennuksia ja kirkon omistamia laitoksia, samalla kun suurin osa kirkon julkaisuista lakkautettiin.
Hallitus yritti murtaa katolisen kirkon vastarinnan perustamalla hallituksen toimia myötäilevän katolisen papiston rauhanliikkeen. Jotkus kansalliseen reformikatolisen Hussilaisen kirkon papistosta asettui ensin tukemaan vuoden 1948 jälkeistä kommunistista politiikkaa. Toisaalta joukko viranomaisten omavaltaisia toimia vastustaneita piispoja, pappeja ja maallikoita vietiin oikeuteen ja monet tuomittiin kotiarestiin tai vankeuteen.
Kommunistisen hallituksen kiristynyt kirkkopolitiikka suuntautui myös protestanttisiin kirkkokuntiin. Vuonna 1949 säädetyn uuden kirkkolain myötä myös protestanttiset kirkot joutuivat kokemaan vastaavia rajoituksia kuin kaotlinen kirkko ja kirkon johtajien nimitykset alistettiin valtiovallan hyväksyttäviksi. Keskeisiä ongelmia olivat painostustoimien ohella myös kysymys uskonnonopetuksesta, jota pidettiin marxilais-leninistisen teorian mukaan erityisen epätoivottuna.
Kirkkojenväliset järjestöt Slovakian kirkkojen ekumeeninen neuvosto edustaa laajasti protestantteja ja ortodokseja. Katolinen kirkko kuuluu ekumeeniseen neuvostoon tarkkailijajäsenenä. Helluntailaiset ja evankeliset kirkot ovat järjestäytyneet Evankeliseen allianssiin.
Lähteet
*