Hanhiperä on Jyväskylän 36. kaupunginosa sekä tilastollinen pienalue Keltinmäen-Myllyjärven suuralueella, Valkeamäen tilastoalueella. Hanhiperä on harvaan asuttua aluetta, jossa oli vuoden 2021 lopussa vain kuusi asukasta.
Pohjoisessa Hanhiperä rajoittuu Valkeamäkeen, idässä Keltinmäkeen ja sen Mustalammen asuinalueeseen, etelässä Taka-Keljoon sekä lännessä Vesankaan (Perälän alueeseen) ja Muurameen. Hanhiperän päätie on Hanhiperäntie, joka yhdistää alueen muuhun Jyväskylään sekä Keuruuntiehen (valtatie 18).
Luonto ja ympäristö Hanhiperä on keskustaan verrattuna melko korkeaa aluetta, sillä siellä on monta yli 200 metrin korkuista mäkeä. Hanhiperän ja Taka-Keljon virallisten kaupunginosien rajalla sijaitsee noin 249 metrin korkuinen Pirttimäki, joka on varsinaisen Jyväskylän korkein kohta.Wanha Keljo, sivu 16. Vuonna 2009 kuntaliitoksessa Jyväskylän korkeimmaksi kohdaksi tuli kuitenkin Korpilahden Moksin Uutelanmäki. Hanhiperän alueella kulkee myös kaupungin ylläpitämiä ulkoilu- ja hiihtoreittejä. Reitit ovat yhteydessä Ladun majaan.
Alueella on kolme järveä: Hanhijärvi, Soidenlampi ja Salmijärvi. Hanhiperä on luultavasti nimetty Hanhijärven mukaan.Wanha Keljo, sivu 527.
Historiaa pienoiskuva|Keljon kylän rajat. Hanhiperä on kartalla näkyvä taloryhmä Taka-Keljon pohjoispuolella rajan ja Keltinmäen lähellä. Hanhiperä on vanhastaan kuulunut Keljon rekisterikylään. Perinteisesti Hanhiperää on pidetty Taka-Keljon osana; Hanhiperällä on tarkoitettu sen pohjoisosaa eli Keljon kylän luoteiskolkkaa. Myös nykyistä Valkeamäen aluetta on epävirallisesti pidetty Taka-Keljon osana, vaikka virallisesti se kuuluikin Jyväskylän rekisterikylään.Wanha Keljo, sivu 54.
Alue oli asumatonta takamaata 1800-luvun alkuun saakka, jolloin isojaon yhteydessä alueelle alettiin perustaa uudistiloja. Ensimmäinen tila oli vuonna 1805 Sysmälästä eli Sysmäläisestä erotettu Pirttimäen tila. Vuonna 1815 perustettiin Hanhikankaan ja Hanhimäen uudistilat.Wanha Keljo, sivu 47. Myöhemmät tilat syntyivät joko näiden talojen lohkomisesta tai torppina, esimerkiksi Hanhimäen tilan alueen myöhempiä taloja olivat ainakin Lintula, Hanhiaho, Ylä-Hanhimäki, Hanhinotko, Koivula ja Ahola. Perälän taloista Perälä on erotettu Pirttimäestä, Viimala puolestaan Hanhikankaasta.Wanha Keljo, sivu 532.
Hanhiperä siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1965 alueliitoksessa lähes koko Keljon kylän mukana.Jyväskylän karttapalvelu, aluejaot -> kuntaliitosalueet Wanha Keljo, sivu 99. Perälän alue jäi kuitenkin osaksi maalaiskuntaa. 1980-luvun loppupuolella sinne alkoi kehittyä omakotiasutusta. Asutus ylettyy osittain myös Vesangan kylän ja Muuramen alueille.Vesangan kyläkirja, sivu 144. Nykyään Keljon puoleinen Perälä kuuluu Vesangan kaupunginosaan.
Valkeamäen rakennuttamista asuinalueeksi on suunniteltu 1980-luvulta lähtien.Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivu 264, verkkoversiossa 138). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio . Vuoden 1998 kaavasuunnitelmassa Hanhiperästä suunniteltiin pientaloaluetta, jonne olisi tullut tie Mustalammelta, kun taas Valkeamäki olisi jäänyt vielä rakentamattomaksi. Lopulta vuonna 2011 alueelle hyväksyttiin osayleiskaava. Asuinalueen suunniteltu väkiluku on noin 8 000, joka saattaa nousta, jos rakentamista jatketaan vielä Hanhiperän suuntaan. Suunnitelmaa on kuitenkin vastustettu, sillä asuinalueen rakentaminen haittaisi paikallista luontoa soineen ja metsineen. Alueella elää myös liito-oravia.
Elinkeinoja Hanhiperä oli vanhastaan maaseutua, mutta nykyään vain yhdellä alueen talolla on peltoja. Hanhikankaan tilalla oli ainakin vielä 1990-luvulla lehmiä; tuolloin Hanhikangas oli yksi kahdesta silloisen kaupungin alueella toimineista maidontuottajista (toinen oli Keljonkankaan Sulkula).Wanha Keljo, sivu 136.
1900-luvun alkupuolella alueella toimi myös savotoita. 1940- ja 1950-lukujen aikana Hanhiperällä ja Laajavuorella kaadettiin tervaksia, jotka kuljetettiin Ruokkeen rautatieseisakkeelle, josta puut vietiin Kuohun tervatehtaalle.Vesangan kyläkirja, sivu 133.
Koulupiirit Hanhiperällä ja Valkeamäellä ei ole koskaan ollut erillistä koulua, vaan alueilta käytiin Taka-Keljon koulussa. Koulu perustettiin vuonna 1920Wanha Keljo, s. 266. ja lakkautettiin vuonna 1967. Nykyään alue kuuluu Keltinmäen koulupiiriin.Wanha Keljo, s. 271-273.
Lähteet
Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. . Viitteet
Luokka:Jyväskylän kaupunginosat Luokka:Keltinmäki-Myllyjärvi Luokka:Suomen kulmakunnat