Pelastusarmeija Suomessa () on sosiaalista avustustyötä tekevä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö. Suomen Pelastusarmeija on osa kansainvälistä Pelastusarmeija-järjestöä. Järjestö on toiminut Suomessa vuodesta 1889 lähtien ja se toimii 25 paikkakunnalla. Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja oli Constantin Boije af Gennäs ja hänen jälkeensä Hedvig von Haartman, jonka aikana Pelastusarmeija kasvoi voimakkaasti.
Suomen Pelastusarmeija on Suomen vapaakristillisen neuvoston, Frikyrklig samverkanin, Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Suomen Evankelisen Allianssin ja Suomen lähetysneuvoston jäsen.
Historia Pelastusarmeija tuli Suomeen vapaakirkollisen herätysliikkeen myötä. Suomen Pelastusarmeijan tuleva ensimmäinen johtaja, Constantin Boije af Gennäs (1854–1934) aloitti Helsingissä vuonna 1880 Simonkadulla vanhassa kapakassa evankelioivat herätyskokoukset, ja sai aikaan pienimuotoisen herätyksen. Boije ja kaksi muuta suomalaista uranuurtajaa, Hedvig von Haartman (1862–1902) ja Alva Forsius (1866–1902), lähtivät keväällä 1889 Lontooseen kouluttautumaan pelastusupseereiksi. Heidän palattuaan Suomeen saman vuoden syksyllä alkoi Pelastusarmeijan toiminta varsinaisesti Suomessa.Könönen s. 43–44 Pelastusarmeijan ensimmäinen virallinen kokous pidettiin Siltasaaren maneesissa 8. marraskuuta 1889.Könönen s. 47
Kuten Englannissa ja monissa muissa maissa, Suomessa Pelastusarmeijan toimintaa vastustettiin aluksi: liikettä arvosteltiin eri kirkkokuntien taholta, eivätkä viranomaisetkaan suhtautuneet toimintaan suopeasti. Senaatti tyrmäsi Pelastusarmeijan rekisteröintihakemuksen. Poliisiviranomaiset kielsivät virkapuvun käytön ja jumalanpalvelukset. Jokunen upseeri (eli pastori) istui vankilassa, ja ulkomaalaisia työntekijöitä karkotettiin maasta. Pelastusarmeijan kokousten iloisuutta ja äänekkyyttä pidettiin omituisena ja loukkaavana. Järjestön alkuaikojen vaikeuksia ei helpottanut se, että Boije riitautui muun johtoryhmän kanssa ja erosi. Boijen jälkeen Pelastusarmeijan johtoon astui Hedvig von Haartman.Könönen s. 88–90 Vaikeudet jatkuivat Haartmanin johtajakaudellakin, mutta vainoista huolimatta Pelastusarmeijan toiminta jatkoi laajenemistaan. Yleinen asenne Pelastusarmeijaa kohtaan alkoi muuttua, kun sen tekemä laaja sosiaalinen työ alkoi saada tunnustusta. Vuonna 1929 Helsingin kaupunki lahjoitti järjestölle tontin niin pitkäksi aikaa, kun armeija tekee siellä sosiaalista työtä.
Sotien aikana Pelastusarmeija piti kiinni puolueettomuudestaan, ja koki tehtäväkseen auttaa kaikkia kärsiviä. Eversti Karl Larsson kirjoitti vuoden 1918 ensimmäisessä Sotahuudossa: ”Pelastusarmeijalla ei ole koskaan ollut kuin yksi tehtävä, ja se on hädän ja onnettomuuden – hengellisen ja aineellisen – lieventäminen ja torjuminen, missä se on ilmennytkään, kysymättä kansallisuutta, yhteiskuntaluokkaa, uskontoa tai poliittisia mielipiteitä.” Suomen sisällissodan aikana Pelastusarmeija onnistui pysymään puolueettomana, ja toimi vain avuntarpeen mukaan.Könönen s. 234 Talvi- ja jatkosodan aikana pelastusarmeijalaiset auttoivat muun muassa jakamalla junassa matkustaville evakoille ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Sodanaikaista evakuoitujen, reserviläisten ja pommituksista kärsineiden parissa tehtyä työtä kutsuttiin huoltotyöksi erotukseksi muusta avustustyöstä.Könönen s. 347–348
Toimintapaikkakunnat
Pelastusarmeijalla on toimintaa Suomessa seuraavilla paikkakunnilla:
Etelä-Savo Mikkeli: Pelastusarmeijan Mikkelin osasto
Kainuu Kajaani: Pelastusarmeijan Kajaanin osasto
Kanta-Häme Hämeenlinna: Pelastusarmeijan Hämeenlinnan osasto
Keski-Suomi Jyväskylä: Pelastusarmeijan Jyväskylän osasto
Kymenlaakso Kotka: Pelastusarmeijan Kotkan osasto Kouvola: Pelastusarmeijan Kouvolan osasto
Lappi Rovaniemi: Pelastusarmeijan Rovaniemen osasto
Pirkanmaa Tampere: Pelastusarmeijan Tampereen osasto
Pohjanmaa Uusikaarlepyy: Frälsningsarméns Nykarleby kår Vaasa: Pelastusarmeijan Vaasan osasto – Frälsningsarméns Vasa kår
Pohjois-Pohjanmaa Oulu: Pelastusarmeijan Oulun osasto
Pohjois-Savo Kuopio: Pelastusarmeijan Kuopion osasto
Päijät-Häme Lahti: Pelastusarmeijan Lahden osasto
Satakunta Pori: Pelastusarmeijan Porin osasto Rauma: Pelastusarmeijan Rauman osasto
Varsinais-Suomi Salo: Pelastusarmeijan Salon osasto Turku: Pelastusarmeijan Turun osasto
Uusimaa Espoo: Pelastusarmeijan Espoon osasto Helsinki: Pelastusarmeijan Helsingin osasto Lohja: Pelastusarmeijan Lohjan osasto Vihti: Pelastusarmeijan Nummelan osasto Porvoo: Pelastusarmeijan Porvoon osasto
Katso myös Pelastusarmeija
Lähteet Könönen, Elsa: Hengen miekka, auttava käsi - Pelastusarmeijan vaiheet Suomessa, WSOY, Porvoo, 1964. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitteet
*