Leopoldin ritarikunta, virallisesti Keisarillinen Itävallan Leopoldin ritarikunta (), oli Itävalta-Unkarissa jaetteva ritarikunta, joka perustettiin 8. tammikuuta 1808 keisari Frans Joosefin käskystä ja se on nimetty hänen isäänsä Leopold II:n mukaan. Tuolloin muut keisarikunnassa jaettavat ritarikunnat, Pyhän Tapanin ritarikunta ja Maria Teresian sotilasritarikunta, oli varattu lähinnä vain sotilaille ja aatelisille. Uudella ritarikunnalla sen sijaan palkittiin myös siviilejä muun muassa ansiokkaasta palveluksesta kruunulle tai merkittävästä hyväntekeväisyydestä.
Alkujaan kolmiluokkaista ritarikuntaa laajennettiin vuonna 1901 keisarillisella käskyllä lisäämällä ensimmäinen luokka. Vuoteen 1884 ritarikunnan jäsenyys johti myös aateloitiin, jos saaja ei ollut aatelinen jo ennestään. Kaarle I uudisti ritarikuntaa siten, että sota-aikana ritarikunnan kunniamerkit jaettiin miekkojen kera tosin vain Itävalta-Unkarin asevoimissa palvelleille. Uusia nimityksiä ei ole tehty monarkian lakkauttamisen jälkeen.
Kunniamerkkiä jaettiin neljässä luokassa:
80x80px suurristi 80x80px ensimmäinen luokka 80x80px komentaja 80x80px ritari
Lähteet
Luokka:Itävalta-Unkarin ritarikunnat