Frans Reima Ilmari Pietilä (25. elokuuta 1923 Turku – 26. elokuuta 1993 HelsinkiReima Pietilä 1923–93. Mitä Missä Milloin 1994, s. 136. Otava 1993. ) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Vuosina 1973–1979 Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina.
Ura Pietilä työskenteli opiskeluaikana vuonna 1947 Ilmari Niemeläisen toimistossa sekä vuosina 1948–1949 Einari Teräsvirran ja Ragnar Ypyän toimistoissa ja oli valmistuessaan lähes 30-vuotias.Quantrill, s. 27 Hänen läpimurtotyönsä oli Brysselin maailmannäyttelyn (1958) Suomen paviljonki, johon hän on kertonut saaneensa innoituksen Aulis Blomstedtilta. Sen suunnittelussa hän käytti tilamoduuleja ja pyrki siinä sekä luonnonmukaiseen että älylliseen tulokseen.Quantrill, s. 28. vasen|pienoiskuva|upright=0.75|Reima ja Raili Pietilä (1966). Akateemikon arvonimen vuonna 1982 saanut Pietilä oli Suomen merkittävimpiä nykyarkkitehteja. Hänen työnsä ovat omaleimaisia ja rohkeasti tavanomaisista normeista poikkeavia suomalaisessa rakennustaiteessa. Useimmat töistään Pietilä teki yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilöitä pidetään usein kansainvälisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteina Alvar Aallon jälkeen.Rakennustaiteen museo. Pietilä sai vuonna 1987 elämäntyöstään UIA-kultamitalin (Union internationale des architectes).
Tyyliltään Pietilät edustavat orgaanista arkkitehtuuria.
Reima Pietilä sai 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan sairauskohtauksen, johon hän kuoli seuraavana päivänä. Pietilän mukaan on nimetty Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva Pietilänkatu. Koska etunimi ei esiinny kadunnimessä, kaupunki on mahdollisesti halunnut kunnioittaa samalla Raili Pietilän työtä. Pietilät suunnittelivat Hervantaan niin sanotun keskusakselin, ja se on heidän laajin rakennuskokonaisuutensa Suomessa.
Yksityiselämä Reima Pietilän vanhemmat olivat Lappi Tl:stä kotoisin ollut Frans Pietilä ja Karinaisissa syntynyt Ida Maria Lehtinen. Taiteilija Tuulikki Pietilä oli hänen sisarensa.Quantrill, s. 26 Pietilän ensimmäinen puoliso vuosina 1955–1963 oli kirjailija Maire Harme. Pietilä avioitui arkkitehti Raili Paatelaisen kanssa vuonna 1963. Arkkitehti Annukka Pietilä (s. 1963) on Reima ja Raili Pietilän tytär.
Töitä Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958 Branderin kahvila, Tampere 1963 Kalevan kirkko, Tampere 1966 Dipolin kongressikeskus, Otaniemi, Espoo 1966 Göran Åkerhielmin huvila, Källskär, Kökar 1969 Suvikummun asuntoalue, Tapiola, Espoo 1969–1982 Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Särestö, Kittilä 1972 Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975 Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, Hervanta, Tampere 1979 Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, Kuwait 1982 Lieksan kirkko, Lieksa 1982 Taikurinhattu-päiväkoti, Pori 1984 Suomen suurlähetystö, New Delhi, Intia 1985 Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Tampere 1986 Vanhainkoti Himmeli, Pori 1988–1990 Talo Vesterinen, Jollas, Helsinki 1990 Hervannan toimintakeskus, Tampere 1989 Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto, Meilahti, Helsinki 1993
Valokuvia suunnittelutöistä
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Kalevan kirkko. Virtual Tampere. Kirjastotalo Metso. Virtual Tampere. Hervannan elokuvateatteri. Virtual Tampere.
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Oulun yliopiston professorit Luokka:Postmodernistit Luokka:Vuonna 1923 syntyneet Luokka:Vuonna 1993 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Suomalaiset professorit