Kuuban maantiede kertoo Kuuban maantieteeseen liittyvistä asioista. Kuuba on saarivaltio, joka sijaisee Meksikonlahden ja Karibianmeren välissä. Yli puolet maan pinta-alasta on tasankoa.
Sijainti ja koko Kuuba sijaitsee hieman Kravun kääntöpiiristä etelään ja sen lähin naapuri on Haiti 77 kilometrin päässä idässä. Jamaika on etelässä 140 kilometrin päässä, Bahaman saaristo alkaa 80 kilometrin päässä pohjoisrannikolta. Yhdysvaltoihin on matkaa 150 kilometriä. Kuuban erottaa Yhdysvalloista Floridansalmi.
Kuuba on yksi Isot-Antillien pääsaarista, ja Antillit jatkuvat saaresta isona kaarena itään. Kuubaan kuuluu kaikkiaan noin 1 600 saarta ja luotoa, ja valtion pääsaaren pinta-ala on 104 556 neliökilometriä. Koko valtion pinta-ala on 109 884 neliökilometriä. Pääsaari on kapea ja pitkä. Sen pituus on 1 250 kilometriä. Leveys on kapeimmalta kohdaltaan vain 31 kilometriä ja paksuimmalta kohdaltaan 191 kilometriä.
Maastonmuodot
Kuuban saarella on kolme vuorijonoa, joista yksi on Sierra del Rosario, jonka lomassa on Valle de Viñalesin laakso ja kuuluisat karstilaaksot. Toinen vuorijono on Sierra del Escambrayh, missä sijaitsee vuori Sierra de trinidad. Kolmas vuorijono on suurin piirtein rannikkoa myötäilevä Sierra Maestra, missä on maan korkein vuorenhuippu Pico Turquino. Pohjoisrannikon tuntumassa on laguuneja, joiden takana on korallisaaria.
Ilmasto Kuubassa vallitsee tyypillinen trooppinen ilmasto. Vuodenaikojen lämpötilat eivät vaihtele paljoa maan itäosassa, mutta länsiosassa vuotuiset lämpötilat vaihtelevat hieman enemmän. Sadekausi on toukokuusta lokakuuhun ja vuotuinen sademäärä on noin 1000-1500 mm. Toisinaan esiintyy trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja.
Luonto pienoiskuva|vasen|Kuubanamatsoni Kuuban luonto on säilynyt paremmin kuin muualla Karibialla. Kestämättömät metsänhakkuut ja kosteikkojen raivaus sokeripelloiksi ovat tosin tehneet tuhojaan myös Kuubassa, mutta maassa on edelleen myös koskematonta sademetsää ja kosteikkoja sekä koralliriuttoja. Talouskasvun pelätään kuitenkin jatkossa lisäävän luonnon kulumista.The Nature of Cuba Smithsonian 2003
Noin viidesosa saaresta, 200 metrin yläpuolella, on ollut alkujaan kosteiden metsätyyppien: sademetsän, vuoristometsän ja pilvimetsien peitossa. Niistä on löydetty noin 30 kotoperäistä lajia. Vuonna 1995 arvioitiin, että 75 % metsätyypistä on tuhottu kahvin ja kaakaon viljelyn seköä kaivoseollisuuden ja turismin takia. Yli puolet maan pinta-alasta on ollut kuivaa metsää, mutta 90 % siitä on raivattu viljelyksiksi, laitumeksi ja savanniksi. Vuoristoissa on kasvanut havumetsää, josta on jäljellä kolme yli 250 neliökilometrin laikkua. Metsän päälajina on karibianmänty (Pinus caribaea), jonka suojissa elää monia kotoperäisiä lintu- ja kasvilajeja.
Kuuban alueella esiintyy yhteensä yli 7000 kasvilajia, joista 90 on palmuja.
Maailman pienin lintu kimalaiskolibri elää Kuubassa, samoin kuin kuubansmaragdikolibri, endeeminen kuubantodi ja kuubanamatsoni. Kansallislintu on kuubantrogoni. Capromys pilorides -hutialajia tavataan Kuuban lisäksi joillakin lähisaarilla. Kuubankrokotiili on kadonnut muualta kuin Kuubasta.
Desembarco del Granman kansallispuisto ja Alejandro de Humboldtin kansallispuisto ovat Unescon maailmanperintökohteita. Muita luonnonsuojelualueita on Torquinon ja Cristalin vuorilla sekä Isla de la Juventudin saarella ja Viñalesin laaksossa.
Lähteet
*