pienoiskuva|W Aquilae on S-tähti ja Mira-muuttuja. Tässä Hubblen kuvassa näkyy myös sen pienempi kumppani. S-tähti on viileä jättiläistähti, jonka kaasukehässä on suunnilleen yhtä paljon hiiltä ja happea. Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Paul W. Merrill määritteli S-tähdet vuonna 1922. Zirkoniummonoksidin spektriviivat ovat S-tähtien luonteenomainen piirre.
S-tyypin tähdet ovat hiilitähtien (enemmän hiiltä kuin happea) ja normaalien tähtien (enemmän happea kuin hiiltä) välimuoto. Ne jaetaan kahteen ryhmään: sisäsyntyisiin () ja ulkoisiin () S-tähtiin. Sisäsyntyisissä S-tähdissä konvektio nostaa fuusion ja hitaan neutronisieppauksen tuottamia alkuaineita tähden pintakerroksiin, kun taas ulkoisissa S-tähdissä ne ovat seurausta aineen kulkeutumisesta kaksoistähden toisena osapuolena olevasta valkoisesta kääpiöstä, joka on asymptoottihaarassa olleen tähden jäänne.
Sisäsyntyiset S-tähdet kuuluvat asymptoottihaaran kirkkaimpaan osaan. Ne viettävät alle miljoona vuotta tässä vaiheessa. Monet niistä ovat muuttuvia tähtiä joilla on pitkä jakso. Ulkoiset S-tähdet ovat vähemmän valovoimaisia ja pitempi-ikäisiä, ja ne ovat usein pienemmän amplitudin puolisäännöllisiä tai epäsäännöllisiä muuttujia. S-tähdet ovat suhteellisen harvinaisia; sisäsyntyiset S-tähdet muodostavat alle 10 % yhtä valovoimaisista asymptoottihaaran tähdistä, ja ulkoiset S-tähdet ovat vielä harvinaisempia.
Katso myös Hiilitähti Teknetiumtähti
Lähteet
Luokka:Kemiallisesti poikkeavat tähdet