vasen|pienoiskuva|Preussin herttuatar ja Brandenburgin vaaliruhtinatar Anna. Anna von Hohenzollern (3. kesäkuuta 1576 – 30. elokuuta 1625) oli saksalainen prinsessa, joka oli Preussin herttuatar omalla oikeudellaan ja Brandenburgin vaaliruhtinatar vuosina 1594–1619. Hän kuului Hohenzollern-sukuun.
Suku Annan vanhemmat olivat Preussin herttua Albrekt Fredrik ja herttuatar Marie Eleonore von Jülich-Kleve-Berg (1550–1608). Hän oli seitsenlapsisen perheen vanhin tytär ja koska molemmat veljet kuolivat sylilapsina, hän peri herttuan arvon sekä maa-omaisuuden isänsä kuoltua sekä kaikki äitinsä perintömaat.
Avioliitto ja lapset Anna avioitui Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinaan Juhana Sigismundin kanssa vuonna 1594 ja pari sai kahdeksan lasta, joista viisi eli aikuiseksi asti. Annan ja Juhanan tyttärestä Maria Eleonoorasta tuli myöhemmin Ruotsin kuningatar. Hänen poikansa oli Brandenburgin seuraava vaaliruhtinas Yrjö Vilhelm. Preussin ja Jülich-Kleven herttuakuntien ainoana perillisenä herttuatar Anna toi Brandenburgin vaaliruhtinaskunnalle runsaasti uusia alueita.
Annaa kuvattiin puolisoaan älykkäämmäksi, temperamenttiseksi ja vahvatahtoiseksi. Hänen kerrotaan heitelleen puolisoaan lautasilla ja laseilla riitojen aikana. Hän taisteli yksin vuodesta 1609 turvatakseen perintöoikeutensa läänityksiinsä ja neuvotteli vihollisensa kreivi Wolfgang Wilhelm von der Pfalzin kanssa useita kertoja välttääkseen sotilaallista konfliktin.
Vuonna 1612 Anna esitti vaatimuksensa oman lähettiläänsä kautta keisari Matiakselle. Puolisonsa kalvinismiin kääntymisen jälkeen Annasta tuli luterilaisten suojelija ja edustaja. Herttuatar Anna toimi myös miehensä sijaishallitsijana. Hän jatkoi tärkeässä roolissa poikansa hallituskauden aikana. Hän vastusti Habsburgeja ja sopi tyttärensä Maria Eleonooran avioliitosta Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kanssa vastoin poikansa tahtoa vuonna 1620.
Heille syntyi kahdeksan lasta, joista viisi vanhinta eli aikuiseksi asti:
Yrjö Vilhelm (13. marraskuuta 1595 – 1. joulukuuta 1640); isänsä Juhana Sigismundin seuraaja Brandenburgin vaaliruhtinaana; avioitui prinsessa Elisabet Charlotte von der Pfalzin kanssa ja heille syntyi kolme lasta, joista yksi oli Fredrik Vilhelm, Suuri vaaliruhtinas. Anna Sophia, Brandenburgin prinsessa (15. maaliskuuta 1598 – 19. joulukuuta 1659); avioitui Braunschweig-Lüneburgin herttua Friedrich Ulrichin kanssa, liitto oli lapseton Maria Eleonoora, Brandenburgin prinsessa (11. marraskuuta 1599 – 28. maaliskuuta 1655); avioitui Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kanssa. Heidän tyttärensä oli Ruotsin kuningatar Kristina. Katharina, Brandenburgin prinsessa (28. toukokuuta 1602 – 27. elokuuta 1644); avioitui ensin Transilvanian ruhtinas Gábor Bethlenin ja toiseksi herttua Franz Carl von Sachsen-Lauenburgin kanssa, molemmat liitot olivat lapsettomia
Lähteet
Luokka:Saksalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1576 syntyneet Luokka:Vuonna 1625 kuolleet