Suomen Nato-jäsenyys alkoi, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023.
Suomi haki Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi toukokuussa 2022. Jäsenyys vahvistui, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu toimitti Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointipäätöksen Naton 30 jäsenmaasta viimeisenä. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti ja luovutti Suomen liittymiskirjan Blinkenille samana päivänä. Nato-jäsenyys päätti Suomen pitkäaikaisen sotilaallisen liittoutumattomuuden.
Suomen Nato-jäsenyyden haku ja ratifiointi
17. toukokuuta 2022 eduskunta hyväksyi äänin 188-8 hallituksen selonteon, joka esitti Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyttä vastaan äänestivät kuusi Vasemmistoliiton kansanedustajaa, yksi perussuomalainen sekä Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen. Vielä samana iltana presidentti Niinistö teki asiasta lopullisen päätöksen ja ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti jäsenyyshakukirjeen Natolle.
Suomi haki Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti Ruotsin kanssa 18. toukokuuta 2022. Maat kutsuttiin liittymisneuvotteluun 29. kesäkuuta. Syynä neuvottelujen viivästymiselle pidettiin Turkin ja Unkarin vastustusta. Unkarin parlamentti hyväksyi 27. maaliskuuta 2023 Suomen Nato-jäsenyyden äänin 182-6. Turkin parlamentti hyväksyi 30. maaliskuuta 2023 Suomen Nato-jäsenyyden äänin 276-0.
Jäsenyyden alku
Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen liittymiskirjan noin kello 14 Suomen aikaan Naton päämajassa Brysselissä. Liittymiskirja luovutettiin vähän yli tuntia myöhemmin, kello 15.45, Yhdysvaltojen ulkoministerille Antony Blinkenille, minkä myötä Suomesta tuli Naton jäsenmaa. Liittymiskirjan luovutuksen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen presidentti Sauli Niinistö pitivät erikseen lyhyet puheet, minkä jälkeen Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan ulkopuolella kello 16.50 Maamme-laulun soidessa.
Suomessa samaan aikaan nostettiin Naton lippuja lipputankoihin Suomen ulkoministeriön edustalla. Sauli Niinistö myös julkaisi Nato-jäsenyyteen liittyvän lausunnon, jossa hän totesi, että Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi päättyy.
Reaktioita pienoiskuva|Naton kartta Euroopan alueella; sinisellä nykyiset jäsenet, vaaleansinisellä maat, joiden liittymisprosessi on kesken, violetilla jäsenyyttä hakevat maat, harmaalla maat, joille Naton jäsenyys ei ole tavoite, punaisella Kollektiivinen turvallisuusjärjestö.
Venäjä on suhtautunut kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Venäjän presidentin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan se loukkaa Venäjän turvallisuutta ja Venäjän on pakko ryhtyä vastatoimiin. Puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan Suomen liittyminen Natoon loi uhan konfliktin laajenemisesta.
Liittymispäivänä eduskunnan, pääministerin, VTT:n ja HSL:n verkkosivuja vastaan kohdistettiin palvelunestohyökkäykset, mutta tilanne normalisoitui illalla. Hyökkäyksen oli vihjannut tehneensä venäläinen hakkeriryhmä. Myös Ylen verkkosivuihin kohdistui hyökkäys.
Kannatus Suomalaisista 82 % suhtautui myönteisesti Nato-jäsenyyteen vuonna 2024. Kielteisesti suhtautuvia oli eniten vasemmistoliitossa (29 %) ja perussuomalaisissa (17 %).
Katso myös Atlantismi Naton sotilasoperaatiot Ruotsin Nato-jäsenyys Ruotsin Nato-jäsenhakemus Suomen Nato-keskustelu
Lähteet
Luokka:Nato Nato-jäsenyys Luokka:Vuoden 2023 politiikka Luokka:Suomen politiikka 2020-luvulla
en:Finland–NATO relations#Membership