Maria von Pfalz (24. heinäkuuta 1561 Heidelberg, Rheinland-Pfalz – 29. heinäkuuta 1589 Eskilstunan linna, Eskilstuna) oli saksalainen prinsessa, josta tuli Södermanlandin herttuatar. Hän oli Kaarle-herttuan ensimmäinen puoliso, mutta kuoli ennen kuin Kaarlesta tuli Ruotsin kuningas Kaarle IX.

Suku ja koulutus Hänen vanhempansa olivat Ludwig I von Pfalz ja Hessenin prinsessa Elisabet. Hän oli Wittelsbachin sukua. Hän oli Hessenin herttua Filip "Jalosukuisen" lapsenlapsi, joka oli Saksan uskonpuhdistuksen merkittävin soturi ja poliitikko. Hänet kasvatettiin Heidelbergin linnan hovissa luterilaisessa hengessä, ja siellä hovisaarnaaja Martin Schellingin uskotaan vaikuttaneen häneen huomattavasti. Marian raamatuntuntemus ja uskonnolliset kiinnostuksen kohteet olivat laajat, ja hän näyttää myös hallinneen latinan kielen.

Herttua Kaarlen Saksan-matkalla vuosina 1577–1578, Marian sisar Anna ja tämän puoliso pfalz-kreivi Georg Hans toimivat välittäjinä vaaliruhtinaan perheen ja Kaarlen välisissä yhteyksissä. Georg Hans oli ehdottanut Mariaa sopivaksi morsiameksi Kaarlelle osittain siksi, että tämä oli kasvatettu Augsburgin tunnustuksen mukaan. Kaarle vakuutti vaaliruhtinaalle, että Maria ja tämän hoviväki saisivat harjoittaa uskontoaan vapaasti, ja heidät kihlattiin 3. toukokuuta 1578. Juhana III lupasi myös prinsessalle ja tämän hoviväelle oikeuden harjoittaa uskontoaan vapaasti Augsburgin tunnustuksen mukaisesti tulevaisuudessa. Häät oli alun perin suunniteltu marraskuulle 1578, mutta ne lykättiin seuraavan vuoden toukokuuhun, jolloin ne vietettiin Heidelbergissä.

Avioliitto ja lapset Toukokuussa 1579 Heidelbergissä solmitun avioliiton motiivina oli Kaarlen tarve luoda vahvat suhteet Manner-Euroopan vahvojen protestanttisten ruhtinaskuntien kanssa. Marialle ja Kaarlelle syntyi kuusi lasta, mutta vain yksi heistä, Katariina eli aikuiseksi asti.

Heille syntyivät lapset:pienoiskuva|Herttuatar Maria von Pfalz, kaiverrus 1800-luku. Margareta Elisabeth (24. syyskuuta 1580–26. elokuuta 1585), kuoli 4-vuotiaana Elisabeth Sabina (12. maaliskuuta 1582– 6. heinäkuuta 1585), kuoli 3-vuotiaana Ludvig (7. maaliskuuta 1583–26. toukokuuta 1583), kuoli alle kolmikuisena Katarina Vaasa (10. marraskuuta 1584–13. joulukuuta 1638), avioitui Pfalz-kreivi Juhana Kasimirin kanssa; heille syntyi kahdeksan lasta, heidän poikansa oli kuningas Kaarle X Kustaa. Gustav (12. kesäkuuta 1587–4. joulukuuta 1587), kuoli puolivuotiaana Maria (18. joulukuuta 1588–24. huhtikuuta 1589), kuoli alle viisikuisena

Herttuatar Henkilönä herttuatar Maria ei näytä olleen merkittävässä asemassa, saati että hänellä oli poliittisia tavoitteita. Hän on kuitenkin todennäköisesti vaikuttanut Kaarleen tiettyyn uskonnolliseen suuntaan. On myös useita esimerkkejä siitä, kuinka tärkeässä asemassa olevat ihmiset ovat pyytäneet häntä vaikuttamaan herttua Kaarleen eri asioissa, koska hänellä katsottiin olevan tähän rauhoittava vaikutus. Avioparin välit näyttävät olleen hyvät, ja Kaarle ilmeisesti suri Mariaa syvästi ja vilpittömästi tämän kuoltua heinäkuussa 1589 vain 28-vuotiaana.

Perintö Herttuatar Maria haudattiin Strängnäsin tuomiokirkkoon. Haudan avauksessa vuonna 1910 todettiin, että Maria oli ruskeatukkainen, laiha ja hieman vino. Vuonna 1583 perustettu Mariestadin kaupunki sai nimensä herttuatar Marian mukaan ja sen vieressä sijaitsevan Tunaholmin kuninkaankartanon nimi muutettiin Marieholmiksi.

Lähteet

Luokka:Vuonna 1561 syntyneet Luokka:Vuonna 1589 kuolleet