Kardinaali Agostino Casaroli (24. marraskuuta 1914 Castel San Giovanni Piacenza, Italia – 9. kesäkuuta 1998 Rooma, Italia) oli italialainen katolinen pappi ja Vatikaanin diplomaatti. Casaroli syntyi Castel San Giovannissa, Piacenzan provinsissa, Italiassa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1937. Vuonna 1961 Casaroli tuli töihin Pyhän istuimen kardinaalivaltiosihteeriksi paavi Autuas Johannes XXIII:n hallintoaikana. Vuonna 1979 hänestä tuli paavi Johannes Paavali II:n Pyhän istuimen kardinaalivaltiosihteeristön pääkardinaali. Casaroli palveli elämänsä aikana neljän paavin – Autuas Johannes XXIII:n, Paavali VI:n, Johannes Paavali I:n ja Johannes Paavali II:n – hallintoaikana.
Casaroli avasi vuonna 1975 Helsingin Finlandia-talossa Etykin huippukokouksen päätösvaiheen, jonka puheenjohtajana hän toimi. Hän keskittyi kokouksen aikana myös ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen liittyvään keskusteluun.
Casaroli toimi 1960–1980–lukujen välisenä aikana roomalaiskatolisen kirkon diplomaattina keskittyen itäblokin maiden välisten suhteiden parantamiseen vierailemalla muun muassa Neuvostoliitossa ja Kuubassa. Hänen merkittävimpiä saavutuksiaan olivat paavi Johannes Paavali II:n ja Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin tapaamisen järjestäminen Vatikaanissa sekä Vatikaanin pankkiskandaalien aiheuttaman kirkon epäluottamuksen korjaaminen 1980–luvulla.
Casaroli kuoli leikkauksen aiheuttamaan infektioon vuonna 1998.
Lähteet
Luokka:Italialaiset diplomaatit Luokka:Italialaiset papit Luokka:Kardinaalivaltiosihteerit Luokka:Vuonna 1914 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet