Toivo Edvard Koskelo, vuoteen 1918 Lindgrén (6. elokuuta 1896 Viipuri – 1. kesäkuuta 1971 Pälkäne) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja järjestöasiantuntija, joka sai metsäneuvoksen arvonimen. Viitattu 10.3.2023.
Koskelon vanhemmat olivat konttoristi, kirjanpitäjä Karl (Kalle) Edvard Lindgrén ja Hilma Maria Koskelo ja puoliso vuodesta 1930 Maire Elsa Karoliina Isaksson, aiemmin Kartano. Yritysjohtaja, pääkonsuli Aarne Koskelo oli hänen veljensä. Toivo Koskelo tuli ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta 1915 ja valmistui metsänhoitajaksi 1918. Hän oli Metsähallituksen metsäkonduktööri 1918, avustava metsänhoitaja kirkollisvirkataloilla 1918–1919, Pohjanmaan piirikunnan Pyhäjoen hoitoalueella ja Haapajärven hoitoalueella 1919 ja Savonlinnan hoitoalueella 1919–1925, Suomalainen Puuliike Oy:n metsäosaston johtaja Viipurissa 1925–1929 ja avustava metsänhoitaja Metsähallituksen Itä-Suomen ja Pohjanmaan piirikunnissa 1929–1937.
Koskelo oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamies Tampereella 1938–1942, Metsätyömaiden Muonitustoimiston päällikkö 1940–1948 ja Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton metsäosaston asiamies Helsingissä 1942–1961. Koskelo myös omisti Hepolahden tilan Pälkäneellä vuodesta 1954. Hänellä oli lisäksi useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Metsämiesten Säätiössä hän oli pitkäaikainen asiamies 1948–1969 ja hallituksen jäsen 1948–1970 ja hallituksen varapuheenjohtaja 1970–1971. Metsäneuvoksen arvonimen Koskelo sai 1956.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset metsänhoitajat Luokka:Suomalaiset virkamiehet Luokka:Vuonna 1896 syntyneet Luokka:Vuonna 1971 kuolleet