Kirkkojärvi () on Uudellamaalla Raaseporissa Karjaan pohjoispuolella sijaitseva järvi. Etäisyys Tammisaaresta on 19 kilometriä koilliseen.
Maantietoa Kirkkojärvi on 3,3 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 112 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Se on Mustionjoen läpivirtausjärvi, jonka ympärillä sijaitsevat Smedsbyn, Nybyn, Osmundsbölen ja Dönsbyn pellot ja metsät. Kirkkojärven koillisrannalla on metsämaata (Näseskogen), jonka korkeimmat kohdat ovat noin 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita mäkiä ovat luoteispuolella Rödtorpbackenin kallioylänkö, järven keskivaiheen länsirannassa Näset ja eteläpäässä länsirannan Långstrandenin mäki. Pohjoispään rannat ovat avointa kosteikkoa ja muuallakin ovat rannat paikoin soistunutta metsämaata, mikä johtunee aikoinaan tehdystä järvenlaskusta.
Järvessä on kaksi saarta, joiden yhteispinta-ala on 27 aaria. Pienempi saari sijaitsee järven pohjoisosassa Bonäsetin edustalla. Suurempi saari Holmen sijaitsee eteläpäässä Mustionjoen luusuassa. Holmen on 180 metriä pitkä mutta vain 20 metriä leveä. Vaikka järvi on täällä vain 80 metriä leveä, on saaren kaakkoispuolella yli kolmimetrinen syvänne.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 2,16 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 1,9 metriä. Järvi on suurimmaksi osaksi vähintään metrin ja enintään kolmen metrin syvyinen. Syvin kohta, noin seitsemän metriä, sijaitsee järven keskiosassa Gillernäsin kohdalla, jossa järven leveys on runsaat sata metriä . Näseskogenin ja Bonäsetin edustalla on kuusimetriset syvänteet. Gillernäsin eteläpuolinen järvenosa on matalampi kuin sen pohjoispuolinen järvenosa.
Järven rantaviivan pituus on 8,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 400 metriä. Järven ympäristössä on haja-asutusta, mutta Karjaan keskustaajaman Lövkullan ja Prästgårdenin asuinalueet ulottuvat melkein rantaan asti. Rannoille johtavat yhdystiestä 1015 ja 11076 haarautuvat kylä- tai yksityistiet.
Hydrologiaa Järven läpi virtaa Mustionjoki, joka tuo siihen lähes kaiken läpivirtaavasta vedestä. Sen valuma-alueen pinta-ala on . Vaikka järveen laskee ojia, ovat niiden vaikutus läpivirtaamaan vähäinen. Mustionjoen virtaamat mitataan Peltokosken voimalaitoksella ja sen ilmoittamia arvoja käytetään myös tässä yhteydessä. Vuonna 1976 julkaistussa koosteessa joen keskivirtaamaksi (MQ) ilmoitettiin 19,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Toisaalta, vesistöviranomaisen mukaan keskivirtaamaksi on saatu myöhemmin 17,1 m³/s (vuosina 1991–2020). Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan joen keskiylivirtaama (MHQ) on ollut 45,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 4,0 m³/s. Suurin virtaama (HQ) on mitattu 18. toukokuuta 1966 ja se oli 72,4 m³/s ja pienin virtaama (NQ) 12. heinäkuuta 1999 ja se oli 0,0 m³/s.
Luontoarvoja Mustionjoki ja sen neljä sivuhaaraa, Storängsbäcken, Krabbäcken, Gammelbäcken, Invalsbybäcken ja Mossabäcken sekä Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion patojärvi, sisältyvät yhteiseen Natura 2000-hankkeen suojelualueeseen (FI0100023, SAC, 277 hehtaaria ja 32 kilometriä jokivartta). Suojelun päätarkoitus on elvyttää vaeltavien kalalajien nousua vesistöön ja käynnistää uudelleen jokihelmisimpukan lisääntyminen, joka edellyttää lohikalojen esiintymistä ja elinympäristössään puhtaampaa vettä.
Mustionjoen alajuoksulla sijaitsevat Åminneforsin vesivoimalaitos ja Billnäsin vesivoimalaitos, joissa molemmissa on kalatiet mahdollistamassa vaelluskalojen nousun Karjaanjoen vesistön alajuoksulle ja samalla Kirkkojärveen.
Vesistösuhteet Kirkkojärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Karjaanjoen alaosan alueella (23.01), jonka Billnäsin alueeseen (23.012) järvi kuuluu. Kirkkojärveen laskee koillisesta Lohjanjärvestä ja Päsarträsketin kautta tuleva Mustionjoki, joka Kirkkojärven jälkeen jatkaa yhdeksän kilometriä laskien Pohjanpitäjänlahteen. Kirkkojärveen laskevien ojien lähialue (vesistöalue) rajoittuu kaakossa Lohjanharjuun ja luoteessa Brunkom träskin valuma-alueeseen, ja se muodostaa vain osan Billnäsin alueesta. Lähialueen ainoa järvi on Flatun, jonka laskupuro laskee Kirkkojärven länsirantaan. Muut ojat tai purot ovat varsin pieniä. Järven vedenpinnan korkeus on 12,0 metriä mpy (N2000 ).
Historiaa pienoiskuva|Senaatin kartaston Karjaan pohjoinen karttalehti (vuosilta 1870–1907) Kirkkojärvestä, joka sijaitsee kartan alareunassa. pienoiskuva|Senaatin kartaston Karjaan eteläinen karttalehti (vuosilta 1870–1907) Kirkkojärvestä, joka sijaitsee yläreunassa. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven ympäristössä esiintyvät samat kylät kuin nykyäänkin. Merkittävin ero nykytilanteeseen on järven rantaviivan muoto. Selvin ero löytyy Karjaan kirkon kohdalta, missä järvi on piirretty selvästi pitemmäksi kuin se on nykyään. Sama piirre esiintyy vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla kaksi karttaa), jossa järven karttanimi on ”Karis Kyrko sjö”. Tulkinta on se, että järven vedenpinta oli tuolloin nykyistä ylempänä. Karjaan seudun taloudellisessa kartassa vuodelta 1947 on järven (”Kyrksjön”) rantaviivan muoto sama. Siihen on lisätty vihreällä värillä niityt, jota esiintyy Muistonjoen rantojen ja Kirkkojärven rantojen ympäristössä runsaasti. Niitä ei edelleenkään viljelty peltomaina, koska ne tulvivat herkästi. Kirkkojärven vedenpintaa onkin laskettu 1950-luvulla.
Vuoden 1967 peruskartassa näkyy tilanne, joka on muodostunut järvenlaskun jälkeen. Siinä on rantaviiva etelä- ja pohjoispäässä muuttunut ja entiset niityt on merkitty peltomaiksi. Järvellä on lisäksi noin 15 kesämökkiä. Vuoden 1982 peruskartassa näkyy rantojen umpeenkasvua, joka kaventaa järven avoveden määrää. Kesämökkejä on yli 20. Vuodesta 1990 alkaen näkyy kartoissa voimistunut kehitys, jossa rakennetaan asuntoja yhä lähemmäksi järven etelärantoja.
Lähteet
Luokka:Raaseporin järvet Luokka:Billnäsin alue