Mustajuovamullo (Parupeneus barberinus) on mullojen (Mullidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji, jota tavataan laajalti indopasifisella merialueella. Lajia kalastetaan paikoittain ravinnoksi ja myydään myös akvaariokalana.
Koko ja ulkonäkö pienoiskuva|vasen|Mustajuovamullo Indonesiassa. pienoiskuva|vasen|Mustajuovamullo Thaimaan Ko Tao -saarella (ylempi kala). Mustajuovamullo on yksi suurikokoisimmista mullojen heimon lajeista; se kasvaa yleensä 30 senttimetrin mittaiseksi ja maksimissaan 60 senttimetrin mittaiseksi. Laji on ruumiinmuodoltaan melko pitkänomainen. Ylähuulesta silmän kautta takimmaisen selkäevän kohdalle asti kulkee tumma juova ja pyrstönvarressa on silmää suurempi musta täplä. Ruumis on väritykseltään keltainen tai kellertävän harmaa juovan yläpuolella ja valkeahko juovan alapuolella. Erityisen syvissä vesissä elävillä yksilöillä juova ja täplä voivat olla myös punaisia.
Mustajuovamullolla on selkäevässään kahdeksan piikkiruotoa ja yhdeksän pehmeää ruotoa. Peräevässään sillä on yksi piikkiruoto ja seitsemän pehmeää ruotoa. Rintaevissään lajilla on 16–18 (yleensä 17) ruotoa.
Levinneisyys Mustajuovamullolla on laaja levinneisyys indopasifisella merialueella. Lajia tavataan Adeninlahdelta, Omanista ja Itä-Afrikan rannikoilta aina Mikronesiaan, Linesaarille, Marquesassaarille ja Tuamotuun asti sekä eteläisestä Japanista Australiaan ja Uuteen-Kaledoniaan. Afrikassa lajin levinneisyysalue ulottuu itärannikoilta Madagaskarin kautta Etelä-Afrikkaan. Mustajuovamullo on yksi sukunsa runsaslukuisimmista lajeista, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN onkin luokitellut sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Elinympäristö ja elintavat Mustajuovamullo elää laguunien ja merenpuoleisten riuttojen hiekka- ja kivipohjilla korkeintaan 100 metrin syvyydessä. Nuorena laji suosii harvaa meriruohokasvustoa. Nuoret mustajuovamullot muodostavat yleensä pieniä parvia, jotka voivat koostua myös muidenkin lajien edustajista. Täysikasvuiset yksilöt elävät yksin tai pienissä parvissa. Muiden mullojen tapaan mustajuovamullo käyttää viiksisäikeitään ravinnonetsintään. Laji syö pääasiassa pohjahiekassa eläviä selkärangattomia kuten äyriäisiä ja monisukasmatoja. Mustajuovamullo saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 19,2 senttimetrin mittaisena. Lajin lisääntymistavoista ei tiedetä paljoa, mutta kutuaika kestää toukokuusta kesäkuuhun, joskus elokuuhunkin asti.
Lähteet
Luokka:Mullot Luokka:Akvaariokalat