pienoiskuva|Kartta operaatio Seelöwen suunnitellusta etenemisestä Operaatio Seelöwe () oli koodinimi Saksan asevoimien suunnittelemalle maihinnousulle Isoon-Britanniaan toisessa maailmansodassa. Saksalaiset kaavailivat operaatiota aloitettavaksi syksyllä 1940. Suunnitelmaa ei koskaan pantu toimeen, koska sen toteuttamisehdot eivät täyttyneet.

Suunnitelma ja sen taustat Taistelu Ranskasta päättyi Saksan voittoon ja Compiègnen aselepoon kesäkuussa 1940.Beevor 2012, s. 150. Kun taisteluun osallistunut Britannia kieltäytyi rauhanneuvotteluista, heinäkuun alussa Adolf Hitler antoi ”Direktiivin n:o 16 valmistautumisesta maihinnousuoperaatioon Englantia vastaan”. Ensimmäinen maihinnoususuunnitelma oli laadittu jo joulukuussa 1939.Beevor 2012, s. 154.

Saksan laivaston komentaja suuramiraali Erich Raeder oli vastuussa hyökkäyssuunnitelmista maihinnousun toteuttamiseksi ja laati niistä useita versioita. Suunnitelmien reunaehtoina olivat seuraavat asiat:

Vihollisen pintalaivaston tekeminen toimintakyvyttömäksi Brittien ilmavoimien tuhoaminen (täydellinen ilmaherruus) Rannikkopuolustuksen tuhoaminen Englannin sukellusvenetoiminnan estäminen maihinnousulaivastoa vastaan.

Saksan ilmavoimien oli määrä saavuttaa ilmaherruus Etelä-Englannin yllä, jotta maihinnousulaivasto pystyisi ylittämään Englannin kanaalin ilman Britannian kuninkaallisen laivaston tai kuninkaallisten ilmavoimien hyökkäyksiä.Beevor 2012, s. 155. Englannin kanaalin yli oli tarkoitus kuljettaa ensin 100 000 sotilasta ja välittömästi tämän jälkeen 160 000 lisää, yhteensä 40 divisioonaa.

Lopullisesta suunnitelmasta vastasi maavoimien yleisesikunta. Sen suunnitelmaan kuului yhdeksän divisioonan hyökkäys meritse sekä ilmalaskudivisioona. Valittuna maihinnousualueena oli Doverin ja Portsmouthin välinen rannikko. Tavoitteena oli vallata Gloucester ja saartaa Lontoo, sekä edetä 52. leveyspiirille, minkä jälkeen Britannian odotettiin antautuvan.

Muutamaa päivää ennen suunniteltua maihinnousua saksalaiset suunnittelivat toteutettavaksi operaatio Herbstreise -nimisen hämäyksen. Herbstreisessä linjalaivat Europa, Bremen, Gneisenau ja Potsdam olisivat lähteneet kohti Britannian itärannikkoa. Aluksissa ei olisi ollut maihinnousujoukkoja, ja ne olisivat kääntyneet takaisin ennen rannikolle saapumista. Niitä olisivat suojanneet risteilijät Emden, Köln ja Nürnberg sekä koululaiva Bremse.Polmar & Allen 2012 (toim.), s. 379.Shirer 1994Wheatley 1958, s. 161.

Britannian sotilasjohto harkitsi käyttävänsä saksalaisjoukkoja vastaan kemiallisia aseita, jos maininnousu toteutuisi.

Valmistelut pienoiskuva| Operaatio Seelöwen valmisteluja: panssarivaunua lastataan laivaan Ranskassa. Saksalaiset keräsivät maihinnousua varten Ranskan rannikolle suuret määrät tavallisesti lähinnä Reinillä toimivia aluksia. Saksalaiset joutuivat kuitenkin huomaamaan jo maihinnousua edeltävissä harjoituksissa, etteivät jokiproomut soveltuneet suunniteltuun tarkoitukseensa. Lisäksi proomujen kokooma-alueet olivat helppoja maalitauluja brittien pommikoneille, ja Bomber Command -lennosto tuhosikin useita kuukausia kestäneillä hyökkäyksillään suuren määrän lotjia. Tuhoutuneet alukset olivat poissa saksalaisten huoltoliikenteestä maihinnousun peruuntumisen jälkeenkin.

SS-upseeri Franz Six kokosi miehitystä varten asiakirjan nimeltä Sonderfahndungsliste G.B. ("erityinen etsintäluettelo, Iso-Britannia"). Se sisälsi 2 820 henkilöä, jotka miehitysjoukkojen oli tarkoitus pidättää Britanniassa. Luetteloon kuuluivat muun muassa Winston Churchill, Anthony Eden, kirjailijat H. G. Wells, Aldous Huxley ja Noel Coward, sarjakuvataiteilija David Low ja partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell.Polmar & Allen 2012 (toim.), s. 156.

Suunnitelmasta luopuminen Ilmaherruuden varmistaminen Englannin kanaalin ja sen pohjoisrannikon yläpuolella oli maihinnousun aloittamisen ehdoton edellytys.Jakobson 1999, s. 314 Saksan ilmavoimien tappiot kesän 1940 taisteluissa olivat kuitenkin olleet odotettua suuremmat, sillä se oli menettänyt yli 1 000 lentokonetta. Siksi ilmaherruuteen Britanniassa ei ollut edellytyksiä.

19. syyskuuta 1940 Saksan sodanjohto lykkäsi operaation aloitusta. 2. lokakuuta 1940 se siirrettiin seuraavaksi kevääksi.Beevor 2012, s.166, 168 Hitlerin mukaan Britannia antaisi periksi, kunhan Neuvostoliitto olisi kukistettu operaatio Barbarossan myötä. Moskovan taistelun lopputulos ja Yhdysvaltain liittyminen sotaan joulukuussa 1941 kuitenkin muuttivat tilanteen Saksan kannalta epäedulliseksi. Ne johtivat kahden rintaman sotaan, josta maavoimien yleisesikunta oli varoittanut. Neuvoteltuaan Raederin kanssa Hitler perui lopullisesti koko maihinnoususuunnitelman 13. helmikuuta 1943.

Max Jakobson on esittänyt, että Saksan päätös lykätä operaatio Seelöwen aloittamista koitui useimpien silloin tietämättä pelastukseksi myös Suomelle. Mikäli operaatio olisi käynnistetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, Saksan voimat olisivat pitkään olleet sidottuina Britteinsaarten valtaamiseen. Suomen ja Saksan välinen saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimus olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä, ja Neuvostoliitolla, joka ei ollut talvisodan jälkeen suinkaan luopunut aikeistaan miehittää Suomi, olisi ollut vapaat kädet Suomen suhteen.Jakobson 199, s. 316.

Suunnitelman onnistumismahdollisuudet Sotahistorioitsijoista Michael Burleigh ja Andrew Mollo ovat uskoneet operaation onnistumismahdollisuuksiin. Peter Flemingin arvion mukaan Seelöwe ei olisi voinut onnistua siinä muodossa kuin se suunniteltiin.Polmar & Allen 2012 (toim.), s. 721.

Vuonna 1974 Sandhurstin sotakorkeakoulussa järjestettiin The Daily Telegraph -lehden ja sotakorkeakoulun Department of War Studies -osaston organisoima sotapeli. Sen tuomareina olivat Saksan puolella Adolf Galland, Friedrich Ruge ja Heinrich Trettner ja Britannian puolella Christopher Foxley-Norris, Edward Gueritz ja Glyn Gilbert.Cox 1974, s. 7 Sotapelin perusoletuksena oli, että Luftwaffe ei ollut saanut ilmaherruutta. Saksalaiset onnistuivat maihinnousun ensimmäisessä vaiheessa miinoittamalla Englannin kanaalin suojaamaan operaatiota. Tämän jälkeen he etenivät GHQ-linjalle, jossa Kotikaartin joukot pysäyttivät etenemisen. Muutamia päiviä myöhemmin kuninkaallinen laivasto saavutti läpimurron. Se katkaisi saksalaisten huoltoreitit, upotti valtaosan seuraavasta vaiheesta maihin laskettavia joukkoja ja esti vahvistusten kuljettamisen jatkossa kanaalin yli. Tämä pakotti maihin nousseet saksalaisjoukot antautumaan.Sabin 2012, s. 62Kershaw 2009

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Seelöwe Seelöwe Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta toisessa maailmansodassa Luokka:Maihinnousut Luokka:Euroopan sotahistoria Luokka:Natsi-Saksan toteutumattomat suunnitelmat ja hankkeet