Gustaf Ludvig Arckenholtz (10. tammikuuta 1801 Kärkölä – 26. joulukuuta 1867 Hattula) oli suomalainen lahjoittaja ja tuomari.
Arckenholtz tuli ylioppilaaksi Turussa 1818, suoritti tuomarin tutkinnon 1821, ja samana vuonna hänestä tuli Turun hovioikeuden auskultantti. Hänet nimitettiin 1846 Sääksmäen tuomiokunnan tuomariksi, ja hän sai 1856 hovioikeudenneuvoksen arvonimen. Varatuomari hänestä tuli 1827, ja hän sai kihlakunnantuomarin arvonimen 1837.
Arckenholtz lahjoitti 1864 ja 1866 testamentilla apurahoiksi köyhille teologian ylioppilaille 20 000. Apuraha on nimetty Arckenholtzin stipendiksi. Arckenholtz oli huolissaan pappien vähyydestä, mikä esti uskonnon opetusta ja harjoitusta. Hän jätti yliopiston ratkaistavaksi apurahan summan ja jaettavien apurahojen määrän. Vuonna 1917 stipendin suuruus oli 130 markkaa.
Arckenholtz oli naimaton. Hän kuoli reessä matkalla kotiin Nikkilän kartanoon Hattulan pitäjässä.
Lähteet
Aiheesta muualla Yrjö Kotivuori, Gustaf Ludvig Arckenholtz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005
Luokka:Suomalaiset tuomarit Luokka:Suomalaiset lahjoittajat Luokka:Vuonna 1801 syntyneet Luokka:Vuonna 1867 kuolleet