Aivokäyttöliittymä (lyh. BCI), on suora viestintäreitti aivojen sähköisen toiminnan ja ulkoisen laitteen, yleisimmin tietokoneen tai robottiraajan, välillä. Aivokäyttöliittymiä suunnataan usein ihmisen kognitiivisten tai sensorimotoristen toimintojen tutkimiseen, kartoittamiseen, avustamiseen, täydentämiseen tai korjaamiseen. Aivokäyttöliittymien toteutukset vaihtelevat ei-invasiivisista (EEG, MEG, EOG, MRI) ja osittain invasiivisista (ECoG ja endovaskulaarinen) invasiivisiin (MEA) sen mukaan, kuinka lähelle elektrodit pääsevät aivokudosta. Michael L Martini, BA, Eric Karl Oermann, MD, Nicholas L Opie, PhD, Fedor Panov, MD, Thomas Oxley, MD, PhD, Kurt Yaeger, MD, Sensor Modalities for Brain-Computer Interface Technology: A Comprehensive Literature Review, Neurosurgery, Volume 86, Issue 2, February 2020, Pages E108–E117,
BCI-tutkimuksen aloitti 1970-luvulla Jacques Vidal Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA) National Science Foundationin apurahalla, jota seurasi DARPAn sopimus. Vidalin vuoden 1973 artikkeli mainitsee ilmaisun aivokäyttöliittymä ensimmäistä kertaa tieteellisessä kirjallisuudessa.
Aivokuoren plastisuuden vuoksi aivot voivat adaptoiduttuaan käsitellä implantoitujen proteesien signaaleja luonnollisten anturi- tai efektorikanavien tavoin. Vuosia kestäneiden eläinkokeiden jälkeen ensimmäiset ihmisiin istutetut neuroproteesilaitteet ilmestyivät 1990-luvun puolivälissä.
Neuralink asensin aivoimplantin neliraajahalvaantuneelle ihmiselle 28. tammikuuta 2024. Implantti mahdollistaa videopelien pelaamisen halvaantumisesta huolimatta.
Katso myös Ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus Simuloitu todellisuus Aivot altaassa Konetietoisuus Teknologinen singulariteetti
Lähteet
Luokka:Implantit Luokka:Käyttöliittymät