Casaraben kulttuuri oli esikolumbiaaninen arkeologinen kulttuuri Bolivian trooppisen savannialueen Llanos de Mojosin kaakkoiskulmassa. Kulttuuri kukoisti 500-luvulta 1400-luvulle. Alue on etelään Acren geoglyfeistä Trinidadin kaupungista itään ja kaakkoon.
Maanviljely Llanos de Mojosissa alkoi jo noin vuotta ennen nykyhetkeä. Seutu on ajoittain tulvivaa savannia. Casaraben kulttuurin alueelta ja ajalta tunnetaan kaksi suurta asutuskeskusta ja ainakin 24 pienempää kylää. Alueen pinta-ala on noin 4500 km2. Metsää raivattiin polttamalla, ja ihmiset rakensivat suuria maakumpuja, monumentaaliarkkitehtuuria, pengerteitä ja kastelukanavia. Rakennelmat viittaavat tiheään asutukseen ja kehittyneeseen yhteiskuntaan. 1200–1500-luvuilla Llanos de Mojosissa oli suuria kyliä, jotka autioituivat eurooppalaisten mukanaan tuomien kulkutautien seurauksena. Jäljelle jäänyt väestö luopui maanviljelystä ja siirtyi liikkuvaan elämäntapaan. Casaraben kulttuuri jäi kuitenkin elämään suullisessa perimätiedossa ja vaikutti osaltaan El Dorado koskevien tarujen syntyyn.
Casaraben kulttuurin suurimmat keskukset olivat Landivar ja Cotoca. Niissä on porrastettuja maatasanteita, joiden huipulle rakennettiin U-kirjaimen muotoisia rakennuksia, nelikulmaisia maakumpuja ja pyramideja. Julkiset rakennukset rakennettiin savitiilestä. Korkeimmat pyramidit ovat yli 20-metrisiä. Monumenttirakennusten julkisivu osoittaa pohjoisluoteeseen, mikä todennäköisesti jollain tapaa heijastaa Casareben kulttuurin maailmankäsitystä. Haudat ovat samansuuntaisia.
Tärkein viljelykasvi oli maissi. Ruokavaliota täydennettiin metsästyksestä ja kalastuksesat saadulla proteiinilla. Casareben kulttuurille ominainen savannin polttamiseen perustuva maatalous alkoi taantua vuoden 1400 tienoilla eli jo ennen eurooppalaisten saapumista.
Viitteet
Luokka:Bolivian arkeologiset kulttuurit