pienoiskuva| Suomen Nato-jäsenhakemus koskee Suomen hakemista Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi. Nato-jäsenhakemuksen hyväksyminen ja lähettäminen liittyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Jäseneksi hakeminen eteni vastaavalla nopealla tavalla Ruotsissa. Suomi ja Ruotsi sitoivat poliittisesti jäsenyysprosessinsa toisiinsa ja hakivat Nato-jäsenyyksiään yhtäaikaisesti, omien parlamentaaristen käsittelyjensä jälkeen. Tarkoitus oli päästä Natoon yhtä aikaa, mutta Turkin ja Unkarin takia Ruotsin jäsenyys viivästyi. Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023.
Aikajana Lähde: 1.12.2021: Venäjän presidentti Vladimir Putin piti etupiiripuheen, jossa hän linjasi, ettei Nato saisi enää laajentua itään. 2.12.2021: Presidentti Niinistö reagoi presidentti Putinin puheeseen linjaten, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. 30.12.2021: Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati Nato-option lunastamista. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo peräsi eduskuntapuolueilta Nato-kantoja. 31.12.2021: Pääministeri Sanna Marin sanoi uudenvuodentervehdyksessä, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. 31.12.2021: RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz esitti Nato-prosessin käynnistämistä. 1.1 2022: Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan Suomen liikkumatilaa ja valintaa hakea Nato-jäsenyyttä. 1.1.2022: Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi, ettei Keskusta kannata Nato-jäsenyyttä. 5.1.2022: Keskusta linjasi, ettei se kannata Nato-jäsenyyttä. 1.2.2022: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov lähetti kirjeen EU- ja Nato-maille vaatien turvallisuustakuita Venäjälle. 19.1.2022: Pääministeri Marin sanoi Reutersin haastattelussa pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä epätodennäköisenä hänen virkakautenaan. 24.2.2022: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden. 4.3.2022: Presidentti Niinistö matkusti Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia prosessista lisätä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin, Suomen ja Yhdysvaltain välillä. 15.3.2022: JEF-kokouksessa Britannia lupasi tukea Suomen Nato-jäsenyyttä ja tarjosi ainoana Nato-maana Suomelle turvatakuita hakuprosessin ajaksi. 16.3.2022: Saksa antoi poliittisen tuen Suomen Nato-jäsenyydelle. 21.3.2022: Ranska antoi poliittisen tuen Suomen Nato-jäsenyydelle. 24.3.2022: SDP:n puoluehallitus käsitteli Nato-jäsenyyttä. 31.3.2022: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannatti Nato-jäsenyyttä yksimielisesti. 9.4.2022: Keskustan puoluevaltuusto antoi yksimielisen hyväksynnän Nato-jäsenyydelle. 23.4.2022: Vihreiden puoluevaltuuskunta tuki Nato-jäsenyyttä. 23.4.2022: Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto tuki Nato-jäsenyyttä. 13.4.2022: Eduskunta sai uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. 12.5.2022: Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin julkaisivat Nato-kantansa ja ilmoittivat, että Suomen on haettava Naton jäsenyyttä. 13.5.2022: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että he eivät suhtaudu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti. 15.5.2022: TP-UTVA ja valtioneuvosto esittelivät Nato-jäsenyyden hakemista. 16.5.2022: Eduskunta keskusteli Nato-jäsenyydestä. 18.5.2022: Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä, mutta samana päivänä Turkki esti nopeasti Suomen ja Ruotsin liittymisneuvottelujen alkamisen. 28.6.2022: Madridissa allekirjoitettiin Turkin, Suomen ja Ruotsin välinen kolmikantapöytäkirja, joka tasoitti tietä Suomen Nato-jäsenyydelle. 29.6.2022: Nato kutsui Suomen jäseneksi Madridin huippukokouksessa.
Suomen hakemuspäätös
Suomen lopullisen Nato-hakemuksen jättämiseen johtava kehitys lähti käyntiin helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan saman kuun 24. päivänä. Sodan alkamisen jälkeen Suomessa mitattiin ensimmäisen kerran gallup-tulos, jossa enemmistö kannatti Nato-jäsenyyttä.
Nato-jäsenhakemuksen taustaselvityksenä oli 12. huhtikuuta 2022 julkaistu valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, josta eduskunnan ulkoasiainvaliokunta laati parlamentaarisessa käsittelyssä mietinnön. Selonteon eduskuntakäsittelyn loppuvaiheessa 12. toukokuuta tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat yhteisen kannanottonsa, jossa he kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta saivat 15. toukokuuta valmiiksi selontekonsa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon Natoon. Valtioneuvosto hyväksyi sen samana päivänä. Selonteossa valtioneuvosto esitti, että presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla Suomen hakevan Naton jäsenyyttä, kunhan eduskuntaa on kuultu. Eduskunnan velvoitteiden osalta asiaa koskivat perustuslain pykälät 94 ja 95. Helsingin Sanomien maaliskuun alussa 2022 haastatteleman valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojalan mielestä perustuslaki ei selvästi kertonut, minkälaisella enemmistöllä eduskunta voi tehdä päätöksen sotilaallisesta liittoutumisesta. Ei ollut selvää, olisiko kyseessä ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto kansainväliselle järjestölle”, johon perustuslain mukaan vaaditaan 2/3:n enemmistö.
Määräenemmistökysymystä ei kuitenkaan jouduttu tulkitsemaan käytännössä, sillä eduskunta päätti 17. toukokuuta äänin 188–8, että se kannattaa Suomen Nato-hakemusta. Äänestyksessä vastaan äänestivät vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Johannes Yrttiaho, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Merja Kyllönen, Markus Mustajärvi, sekä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko ja eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle kansanedustaja Ano Turtiainen. Eduskunnan päätöksen jälkeen samana päivänä järjestettiin valtioneuvoston istunto ja tasavallan presidentin esittely, jossa tehtiin päätös jäsenhakemuksesta ja jonka jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti jäsenhakemuksen.
Reaktiot Myönteiset ulkomaiset reaktiot Presidentin ja pääministerin kannanoton jälkeen 12. toukokuuta 2022 tuesta Suomen jäsenhakemukselle ilmoittivat samana päivänä Nato-maiden valtionjohdoista muun muassa Viron pääministeri Kaja Kallas, Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Romanian presidentti Klaus Iohannis. Twitterissä tukensa ilmoittivat heti myös Viron presidentti Alar Karis, Latvian presidentti Egils Levits ja pääministeri Krišjānis Kariņš, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin pääministeri Petr Fiala, Slovakian presidentti Zuzana Čaputová ja pääministeri Eduard Heger sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.Twitter Yhdysvaltojen tuesta lausuivat samana päivänä Valkoisen talon lehdistösihteeri sekä senaatin ulkoasiainvaliokuntaa edustavat senaattorit demokraattien Bob Menendez ja republikaanien Jim Risch. Myös Natoon kuulumattoman Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmaisi välittömän tukensa Suomen hakemukselle.
Kielteiset ulkomaiset reaktiot Kroatia Vastustuksestaan ilmoitti etukäteen 26. huhtikuuta 2022 Kroatian presidentti Zoran Milanović, joka halusi kytkeä Suomen jäsenhakemuksen ratifioinnin naapurimaansa Bosnia ja Hertsegovinan vaalilain uudistamiseen. Kroatiassa Naton uusien jäsenmaiden hyväksymisestä ei kuitenkaan päätä presidentti vaan maan parlamentti. Kroatian parlamentin hyväksyttyä Suomen jäsenyyden presidentti on hyväksynyt sitä koskevan lain jatkamatta vastustamista.
Turkki Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui 13. toukokuuta 2022, ettei suhtaudu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Perusteena Erdoğan sanoi, että Pohjoismaat ovat ”vierastalo terrorijärjestöille”. Erdoğanin tulkitaan viittaavan erityisesti Ruotsin kurdeihin ja tukeen Kurdistanin työväenpuolue PKK:lle. 29. kesäkuuta 2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi muun muassa antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdien Kurdistanin työväenpuolue, Kansan suojeluyksiköt, PYD -järjestöistä ja Gülen-liike-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi. Naton Madridin huippukokouksessa Erdoğan sanoi, että tukee niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-jäsenyyttä. Nato-prosessin aikana Suomessa puututtiin useaan otteeseen Erdoğania vastustaviin mielenosoituksiin. Itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa poliisi takavarikoi mielenosoittajien PKK-liput. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alarannan mielestä tapaus oli yhdistettävissä Suomen Nato-prosessiin. Lisäksi poliisi puuttui mielenosoituksiin, joilla kannettiin Erdoğan-nukkea. Vuoden 2023 alussa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä Turkin suurlähetystön läheisyydessä poltettiin Erdoğanin kuva, josta poliisi suunnitteli tekevänsä kunnianloukkaussyytteen. Suomen Nato-jäsenhakemuksen ajan tapahtumia ovat kriittisemmät kutsuneet "uussuomettuneisuudeksi". Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on kutsunut tapahtumia "turvallisuuspoliittisiksi demokratiajoustoiksi."
Marraskuussa 2022 pyrittiin yhä neuvotellen saamaan Turkki ratifioimaan Ruotsin ja Suomen Natoon liittyminen. Turkki kovisteli nimenomaan Ruotsia.
Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimuksen mukaisista kokouksista ensimmäinen pidettiin Vantaalla Königstedtin kartanossa 26. elokuuta 2022, toinen 25. marraskuuta 2022 Tukholmassa, kolmas 9. maaliskuuta 2023 Brysselissä, neljäs 14. kesäkuuta 2023 Ankarassa ja viides 6. heinäkuuta 2023 Brysselissä.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Turkissa 17. maaliskuuta 2023 ja tapasi Erdoğanin. Tapaamisessa Turkin presidentti antoi tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle ja sanoi toivovansa Turkin parlamentin ratifioivan jäsenyyden ennen toukokuun 2023 vaalitaukoa. Turkin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden myöhään torstai-iltana 30. maaliskuuta 2023. Tämän jälkeen Turkin presidentin odotetaan allekirjoittavan päätöksen seuraavien päivien aikana, jolloin päätöksestä tulee osa Turkin säädöskokoelmaa.
Venäjä Venäjä reagoi Suomen jäsenhakemukseen ulkoministeriön lausunnolla, jonka mukaan Suomen liittyminen Natoon vahingoittaa vakavasti maiden kahdenvälisiä suhteita. Putin ilmaisi 16. toukokuuta 2022, ettei Suomen liittyminen aiheuta suoraa uhkaa Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova oli kuitenkin jälleen kovasanainen 18. toukokuuta 2022, jolloin hän sanoi, että Venäjän vastaus Nato-hakemukseen on sotilaallinen.
Muut Joissain Nato-maissa on kansanedustuslaitoksissaan yksittäisiä ryhmiä tai edustajia, joiden kanta on kielteinen, kuten näkyy ratifiointivaiheen äänestystuloksista jäljempänä olevassa taulukossa.
Hakemuksen käsittely Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta 2022.
Turkin kanssa saavutetun neuvottelutuloksen jälkeen jäsenhakemus sai hyväksynnän kaikilta sotilasliiton 30 jäsenmaalta yksimielisyysperiaatteen mukaisesti. Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat 29. kesäkuuta 2022 Suomea ja Ruotsia koskevat kutsut, joilla Nato virallisesti kutsui maat jäsenikseen.
Tämän jälkeen Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Naton neuvosto päätti Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin. Liittymiskeskusteluissa Suomea edusti neuvotteluvaltuuskunta, jota johti ulkoministeri. Liittymiskeskustelujen tultua päätökseen Suomi toimitti Natolle toisen kirjeen, jossa todettiin Suomen valmius liittymiseen ja liittymistä koskevat sitoumukset. Naton pääsihteeri ja neuvosto päättivät sitten liittymispöytäkirjan allekirjoitukseen siirtymisestä. Liittymispöytäkirja allekirjoitettiin Brysselissä 5. heinäkuuta 2022, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen.
Harmaa aika