Käenkaali eli metsäkäenkaali tai kansanomaisesti ketunleipä tai joskus myös revonrieska tai jäniksenkaali (Oxalis acetosella) on monivuotinen, 5–10 cm korkea, hento ruoho, joka kasvaa Suomessa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa sekä lehtomaisissa metsissä harvinaistuen Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle asti, jota pohjoisempana sitä ei kasva.
thumb|vasen|200px|Käenkaalin kuvaus.
Ulkonäkö ja koko Käenkaalin hento, suikertava, suomuinen maavarsi kasvaa vaakasuoraan suikertaen. Suomut ovat lehtikantoja. Kukkavana ja lehdet nousevat suoraan maavarresta. Lehdet ovat ohuet, kolmisormiset ja vaaleanvihreät. Ne kasvavat ruusukkeina ja talvehtivat. Lehdykät ovat muodoltaan vastaherttaiset sekä 1–2 cm pitkät ja painuvat alaspäin öiseen aikaan sekä huonolla säällä.
Touko–kesäkuussa hieman lehtien yläpuolelle yksittäin vanojen päähän avautuvat kaksineuvoiset kukat. Kukkavanan puolivälissä on kaksi suomumaista esilehteä. Kukat ovat kooltaan 8–12 mm, terälehdiltään valkoisia ja lilasuonisia, toisinaan punertavansävyisiä. Terälehtiä on yleensä viisi kappaletta ja niiden tyvessä on keltainen täplä. Heteitä on kymmenen ja emejä on viisi.
Myöhemmin kesällä kasvi ei vaivaudu enää kasvattamaan komeita avokukkia, vaan tekee kleistogaamisia, avautumattomia umpipölytteisiä kukkia, jotka muistuttavat nuppuja. Noin kolmasosa käenkaalin siemenistä kehittyy pölytyksen kautta ja kaksi kolmasosaa umpinaisiksi jäävistä kesäkukista.
Käenkaalin hedelmä on äkillisesti avautuva kota, joka on pyöreähkö, uurteinen, vaaleanvihreä, viisisärmäinen, viisilokeroinen ja 3–4 mm pitkä. Se sinkoaa siemenet jopa parin metrin päähän. Etäämmällekin käenkaali pääsee usein leviämään, sillä pinnaltaan tahmeat siemenet tarttuvat helposti ohikulkeviin eläimiin.
Levinneisyys Käenkaali on yleinen koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta.Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 23.10.2017.
Elinympäristö Käenkaali kasvaa tuoreissa ja kosteissa lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, jalopuumetsissä, varjoisissa kuusikoissa sekä ravinteisissa korvissa.
Käyttö thumb|oikea|200px|Käenkaalin lehtiä. Käenkaalia voi syödä, mutta sitä ei suuremmissa määrin suositella. Se on happamanmakuinen ja sisältää oksaalihappoa. Sen vaikutusta voi kuitenkin neutraloida maidolla, jos sitä syö enemmän. C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta sitä on käytetty aiemmin kansanlääkinnässä keripukin hoitoon.
Kuvakokoelma
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Käenkaalin eli metsäkäenkaalin (Oxalis acetosella) levinneisyys Suomessa. Pohjolan kasvien pauloissa: Oxalis acetosella – käenkaali, metsäkäenkaali Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Käenkaali (Oxalis acetosella) Valokki – Nettikasvio: Käenkaali, ketunleipä (Oxalis acetosella) Eliaksen yrttitarha (Internet Archive) Yle: Käenkaali eli ketunleipä Flora of China: Oxalis acetosella
Luokka:Käenkaalit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit