Howard Phillips Lovecraft (20. elokuuta 1890 – 15. maaliskuuta 1937) oli yhdysvaltalainen prosaisti ja runoilija, joka kirjoitti etupäässä fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Elinaikanaan Lovecraft ei saavuttanut suurta menestystä, mutta nykyään häntä pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Suuren osan tuotannostaan Lovecraft julkaisi pulp-lehti Weird Talesissa sekä erilaisissa harrastajakustanteissa.

Lovecraft kirjoitti ennen kaikkea novelleja. Hänen tunnetuimpia luomuksiaan ovat kuvitteellinen Arkhamin kaupunki Uudessa-Englannissa, okkulttinen kirja Necronomicon sekä ”suurten muinaisten ylipappi” Cthulhu. Novelleja yhdistäviä teemoja on ihmisen merkityksettömyys suuressa, välinpitämättömässä maailmankaikkeudessa. Merkittävimmät teoksensa Lovecraft kirjoitti 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa. Niitä olivat esimerkiksi novelli ”Cthulhun kutsu” (1926) sekä pienoisromaani Hulluuden vuorilla (1931).

Lovecraft kävi laajaa kirjeenvaihtoa muiden kauhu- ja fantasiakirjailijoiden kanssa ja auttoi aloittelevia kirjailijoita. Lovecraftilla oli siten suuri epäsuora vaikutus myöhempään kauhukirjallisuuteen. Lovecraftin kuoltua muut kirjailijat kehittivät hänen tarinoidensa ympärille niin sanotun Cthulhu-taruston.

Lovecraftin tarinoita on pidetty kirjallisesti epätasaisina, mutta niiden vahvuutena on nähty kuvaukset tuntemattoman pelosta. Lovecraft kutsui tekstejään kosmiseksi kauhuksi. Vaikka Lovecraftin kauhutarinat kuvasivat näennäisen yliluonnollisia tapahtumia, hän pyrki antamaan niille luonnontieteellisen selityksen.

Elämäkerta

Lapsuus ja nuoruus

pienois|vasen|Lovecraft vanhempiensa kanssa vuonna 1892. Howard Phillips Lovecraft syntyi 20. elokuuta 1890 Rhode Islandin Providencessa. Hän oli yläluokkaisen mutta köyhtyneen suvun jälkeläinen, kauppamatkustaja Winfield Scott Lovecraftin ja Sarah Susan Phillips Lovecraftin ainut lapsi. Howard oli kolmivuotias, kun hänen isänsä sairastui psykoosiin ollessaan kauppamatkalla. Seuraavat viisi vuotta Winfield Lovecraft vietti Butler Hospitalissa Providencessa. Mielen järkkymisen arvellaan johtuneen kupasta. Winfield Lovecraft kuoli, kun Howard oli kahdeksanvuotias. Kokemus traumatisoi perheen äidin, joka oireili psyykkisesti vielä vuosia myöhemmin.Joshi, S. T.: Howard Phillips Lovecraft: The Life of a Gentleman of Providence. The H. P. Lovecraft Archive, sivua päivitetty viimeksi 20.3.2018. (Julkaistu alun perin teoksessa H. P. Lovecraft Centennial Guidebook.) Viitattu 23.1.2021.

Isän kuoleman jälkeen Lovecraftia kasvattivat hänen äitinsä, kaksi tätiään Lillian Delora Phillips Clark ja Annie Emeline Phillips Gamwell sekä isoisänsä Whipple Van Buren Phillips, jonka ylellisessä viktoriaanisessa talossa perhe asui. Lovecraftia pidettiin lapsinerona: hän oppi lukemaan kolmevuotiaana ja kirjoittamaan kuusi- tai seitsemänvuotiaana. Viisivuotiaana hän luki Tuhannen ja yhden yön tarinat ja alkoi sen innoittamana leikkiä Abdul Alhazred -nimistä arabia, josta myöhemmin tuli hänen tarinoidensa hahmo. Hieman myöhemmin hän innostui antiikin Kreikan mytologiasta luettuaan Thomas Bulfinchin Age of Fable -kirjan sekä lasten versiot Iliaasta ja Odysseiasta. Ensimmäisen novellinsa ”The Noble Eavesdropper” Lovecraft kirjoitti vuonna 1896 tai hieman myöhemmin, mutta tarina ei ole säilynyt. Isoisä rohkaisi kirjallisuusharrastusta kertoilemalla keksimiään goottilaisia tarinoita, mikä synnytti Lovecraftissa elinikäisen mielenkiinnon weird fictionia kohtaan.

Kahdeksanvuotiaana Lovecraft tutustui Edgar Allan Poen tuotantoon ja alkoi kirjoittaa niiden innoittamia tarinoita mutta poltti 18-vuotiaana suurimman osan varhaistuotannostaan. Hänen äitinsä pelasti joitakin tarinoita, muun muassa ”Luolan pedon” (1905) ja ”Alkemistin” (1908). ”Alkemistin” jälkeen Lovecraft ei kirjoittanut fiktiota ennen vuotta 1917.

Lovecraft oli lapsena yksinäinen ja sairaalloinen. Osa hänen sairauksistaan oli ilmeisesti psyykkisiä. Terveysongelmiensa vuoksi Lovecraft kävi koulussa vain satunnaisesti, mutta hän luki vapaa-ajallaan paljon ja kartutti siten laajan yleissivistyksen. Kahdeksanvuotiaana hän kiinnostui kemiasta, tähtitieteestä ja muista luonnontieteistä. Lovecraft aloitti tiedetoimittajan uran perustamalla kaksi lehteä, joita hän julkaisi epäsäännöllisesti vuodesta 1899 vuoteen 1909. Ensimmäinen oli vuonna 1899 julkaistu The Scientific Gazette (32 numeroa) ja toinen The Rhode Island Journal of Astronomy (69 numeroa). Aluksi hiilipaperijäljennöksinä tehdyt painokset olivat hyvin pieniä. Myöhemmin hän monisti lehtiä hektografilla 15–25 kappaletta. High schoolissa Lovecraft menestyi hyvin ja löysi ikäisiään ystäviä.

Lovecraftin isoisä kuoli vuonna 1904. Hänen liiketoimensa olivat jo jonkin aikaa sujuneet huonosti, mutta kuolinpesän arvo oli silti noin 25 000 dollaria, mistä nuori Lovecraft sai kymmenesosan. Perikunta hoiti liiketoimia epäpätevästi, ja köyhtyneen perheen oli muutettava pienempään asuntoon. Muutto masensi kovasti Lovecraftia, joka ilmeisesti harkitsi itsemurhaa. Vuonna 1908 hän sai hermoromahduksen eikä siksi saanut opintojaan päätökseen. Vuosina 1908–1913 Lovecraft eli äitinsä kanssa käytännössä erakkona. Elämäkerturi S. T. Joshin mukaan heidän välilleen muodostui ”sairaalloinen viha-rakkaus-suhde”, jota Lovecraftin isän kuoleman jättämät traumat pahensivat. Lovecraft ei vuosikymmenen vaihteessa opiskellut tai työskennellyt mutta perehtyi omatoimisesti tähtitieteeseen ja kirjoitti runoja.

Uran alku

pienois|pysty|Lovecraft vuonna 1915. Lovecraftin ensimmäinen painettu teksti ilmestyi vuonna 1906, jolloin The Providence Sunday Journal julkaisi hänen tähtitiedettä koskeneen lukijakirjeensä. Samana vuonna Lovecraft alkoi kirjoittaa kuukausittaista tähtitiedeaiheista kolumnia The Pawtuxet Valley Gleaneriin, joka oli pieni maaseudulla ilmestynyt aikakauslehti. Myöhemmin Lovecraft kirjoitti satunnaisia kolumneja The Providence Evening Newsiin (1914–1918) ja The Asheville (N.C.) Gazette-Newsiin (1915).

Kesällä 1903 Lovecraft sai äidiltään lahjaksi kaukoputken.H. P. Lovecraft’s Interest in Astronomy. The H. P. Lovecraft Archive. Viitattu 21.1.2021. Elokuussa 1906 tiedelehti Scientific American julkaisi hänen kirjeensä, jossa hän kertoi havainneensa, että komeettojen radat olivat rypästyneet tiettyyn osaan tähtitaivasta. Lovecraft arvioi, että se oli merkki ison tuntemattoman kappaleen vetovoimasta ja ehdotti, että observatoriot etsisivät Neptunuksen takaista planeettaa koordinoidusti.Perridas, Chris (toim.): Lovecraft in the Scientific American (16 July 1906). H. P. Lovecraft and His Legacy, 10.6.2010. Viitattu 24.1.2021. Lovecraft antoi planeetalle nimen Yuggoth ja kirjoitti aiheesta vuosia myöhemmin novellin ”Kuiskaus pimeässä”. Kun Pluto löydettiin vuonna 1930, hän muistutti ystävilleen, että oli ennustanut sen olemassaolon.

Lovecraft kiinnostui varhaisista pulp-lehdistä. Vuonna 1913 hän lähetti The Argosy -lehteen runomuotoisen kirjeen, jossa arvosteli Fred Jacksonin kirjoittamaa ”latteaa” rakkausnovellia. Siitä seurasi useamman lehden lukijapalstoille levinnyt kiivas keskustelu, johon Lovecraft osallistui aktiivisesti – useimmiten Edgar Allan Poen ja John Drydenin innoittamilla runonpätkillä. Ne herättivät kirjallisuusaktiivi Edward F. Daasin huomion. Daas oli United Amateur Press Associationin (UAPA) puheenjohtaja ja arvostettu hahmo Yhdysvaltain harrastajakirjoittajien joukossa. Daasin kutsusta Lovecraft liittyi UAPAan alkuvuodesta 1914 ja julkaisi vuosina 1915–1923 kolmetoista numeroa The Conservative -nimistä lehteä. Lisäksi hän kirjoitti aktiivisesti runoja ja esseitä muihin lehtiin. Kokemuksen myötä Lovecraftin passiivinen erakkoelämä päättyi, ja hän löysi ystäväpiirin, joka oli kiinnostunut samoista asioista kuin hän.

Vuonna 1917 Lovecraft yritti liittyä Rhode Islandin kansalliskaartiin ja lähteä maailmansotaan. Hänen äitinsä vastusti ajatusta ja järjesti perhelääkärin kanssa Lovecraftille palvelukseen kelpaamattoman paperit.

Lovecraftin uudet ystävät kehuivat hänen nuoruutensa tekstejä ja kehottivat häntä palaamaan kertomakirjallisuuden pariin. Kesällä 1917 Lovecraft kirjoittikin kauhunovellit ”Sukuhauta” ja ”Dagon”, joka oli Lovecraftin ensimmäinen julkaistu teos.Stableford, Brian M. & Clute, John: Lovecraft, H. P. The Encyclopedia of Science Fiction. Toimittaneet John Clute, David Langford, Peter Nicholls ja Graham Sleight. Gollancz, 19.12.2020. Viitattu 24.1.2021. Siitä pitäen hän kirjoitti proosaa harvakseltaan mutta säännöllisesti. Hän alkoi myös käydä laajaa kirjeenvaihtoa muiden kirjallisuudenharrastajien kanssa. Vuoteen 1922 saakka runous ja esseet pysyivät kuitenkin hänen pääasiallisena itseilmaisun muotonaan.

Lovecraftin äidin psyykkinen ja fyysinen terveys heikkenivät vuosikymmenen mittaan, ja vuonna 1919 hän sai hermoromahduksen. Miehensä tavoin hän vietti viimeiset elinvuotensa Butler Hospitalissa. Yksineläminen hämmensi Lovecraftia alkuun, mutta hän tottui tilanteeseen myöhemmin. Hän alkoi elää aiempaa vapautuneemmin ja esimerkiksi matkusteli ensimmäistä kertaa elämässään. Lovecraftin äiti kuoli toukokuussa 1921 epäonnistuneen sappileikkauksen jälkeen. Lovecraft oli jonkin aikaa masentunut ja harkitsi itsemurhaa, mutta toipui pian. Lovecraftin äidin sairastumisen jälkeen Lovecraftin täti Lillian toimi käytännössä hänen taloudenhoitajanaan.

Avioliitto

pienoiskuva|vasen|pysty|Lovecraft ja Sonia Greene heinäkuussa 1921. Lovecraft tapasi tulevan vaimonsa Sonia Haft Greenen 4. heinäkuuta 1921 Bostonissa harrastelijatoimittajien kokouksessa. Seitsemän vuotta Lovecraftia vanhempi Sonia oli ukrainalaissyntyinen juutalainen. Hän oli jäänyt leskeksi 1916, ja hänellä oli ensimmäisestä avioliitostaan vuonna 1902 syntynyt tytär Florence. Lovecraft ja Sonia alkoivat käydä kirjeenvaihtoa, ja Sonia vieraili Providencessa aina kun töiltään ehti. Keväällä 1922 Lovecraft vieraili Sonian luona New Yorkissa, ja seuraavana kesänä he kirjoittivat yhdessä kauhutarinoita. Kevääseen 1924 mennessä heidän suhteensa oli muuttunut vakavaksi seurusteluksi, ja Sonia ehdotti avioliittoa, mihin Lovecraft vastasi heti myöntävästi. Pariskunta avioitui 3. maaliskuuta 1924. Heidän ystävänsä olivat osanneet odottaa avioliittoa, Lovecraftin tädit sen sijaan kuulivat asiasta vasta jälkikäteen. Häämatkalla Philadelphiaan Lovecraft haamukirjoitti Harry Houdinille novellin ”Faaraoiden vankina”.

Pariskunta asettui Sonian asuntoon Brooklyniin. Florence ei pitänyt isäpuolestaan ja muutti samaan aikaan pois. Liitto oli alkuun onnellinen ja pariskunnan taloustilanne hyvä. Sonia työskenteli Ferle Hellerin vaatetusliikkeessä ja ansaitsi vuodessa noin 10 000 dollaria. Lovecraft puolestaan sai useita novellejaan myydyksi vuonna 1923 perustettuun Weird Talesiin, ja näytti siltä, että hän voisi jatkossa ansaita elantonsa kirjoittamalla. Myöhemmin vuonna 1924 Sonian taloustilanne heikkeni kuitenkin huomattavasti. Lähteestä riippuen hänet joko irtisanottiin tai hän erosi perustaakseen hattukaupan, joka kuitenkin teki konkurssin. Loppuvuodesta Sonian terveys romahti, ja hän joutui sairaalahoitoon.