Keski-Suomen hyvinvointialue (Hyvaks) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä. Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi. Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle. Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.
Talous ja historia pienoiskuva|Keski-Suomen Sairaala Nova toimii Keski-Suomen hyvinvointialueen keskussairaalanaTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän arvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee muuttaa ikääntyneiden palvelujen raskasta rakennetta ja keskittää ympärivuorokautista asumispalvelua suurempiin yksiköihin. Aluevaltuusto on aiemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan alueen jokaisessa kunnassa on ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. THL:n mukaan pieniin yksiköihin on vaikea saada riittävästi henkilökuntaa ja kustannukset ovat suuremmat. Henkilöstöpula on pakottanut sulkemaan pienempiä yksiköitä. Aluen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 1,23 miljardia euroa ja asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset 4 491 euroa. Tämä on noin viisi prosenttia yli maan keskitason. Kalliimpia olivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalvelut ja lastensuojelu, joiden nettokäyttökustannukset ovat 23 prosenttia suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin, toisena tulevat työikäisten sosiaalipalvelut (+14 prosenttia), suun terveydenhuolto (+12 prosenttia), perusterveydenhuolto (+9 prosenttia) sekä iäkkäiden sosiaalipalvelut (+8 prosenttia). Mielenterveys- ja päihdepalvelut (-2 prosenttia), vammaispalvelut (-1 prosenttia) ja erikoissairaanhoito (-5 prosenttia) tuotetaan taas koko maan tasoa edullisemmin. Vaikka hoidon järjestämiseen käytetään enemmän rahaa, ovat jonot esimerkiksi avosairaanhoidon lääkärille usein hoitotakuuaikaa pidemmät. Myös erikoissairaanhoitoon pääsy, erityisesti kirurgian ja ihotautien ja allergian erikoisaloilla on ongelmallista. Aluehallintovirasto on antanut varoituksen uhkasakosta aluen lastensuojelun sosiaalityön puutteista koska iso osa lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista ei valmistu lakisääteiseen määräaikaan mennessä. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluissa ja lastensuojelussa kustannukset ovat kasvaneet 53 prosenttia vuosina 2019–2023. Koko maassa vastaavana ajanjaksona kasvu on ollut 25 prosenttia. Iäkkäiden sosiaalipalveluissa reaaliset nettokäyttökustannukset ovat lisääntyneet 34 prosenttilla (koko maassa 25 prosenttilla) ja erikoissairaanhoidossa 15 prosenttilla (koko maassa 3 prosenttilla). Raportin mukaan asukaskohtainen alijäämä oli 415 euroa per asukas. Tämä oli maan toiseksi suurin. Alijäämä oli yhteensä 113,5 miljoonaa euroa.
Kesäkussa 2025 uuden aluevaltuuston aloittaessa kerrottiin, että hyvinvointialueen tilinpäätös vuonna 2025 tulee olemaan arviolta 320 miljoonaan euroa alijäämäinen. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi vuosittain 40–50 miljoonan euron leikkauksia toimintaan. Uhka hyvinvointialueen joutumisesta valtionvarainministeriön ohjaukseen oli kasvava alijäämän johdosta. Lain mukaan kahden ensimmäisen vuoden alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Keski-Suomen hyvinvointialue ilmoitti, että tämä ei tule onnistumaan. Keski-Suomen hyvinvointialueeen talous on koko maan heikoin. Iltalehti ja YLE kertoivat 16. kesäkuuta 2025, että valtionvarainministeriö asettaa Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn tarkoituksena on tehdä suunnitelma hyvinvointialueen alijäämän kattamisesta lain edellyttämää kahta vuotta pidempänä aikana. Hyvinvointialueille koottiin arviointiryhmät, joiden johtoon valitaan kokenut, jo eläköitynyt asiantuntija. Ryhmän jäsenet nimettiin hyvinvointialueilta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 12. elokuuta 2025 lopettaa sopeuttamistoimenpiteenä asteittain vuokratyövoiman käytön hyvinvointialueella, muuttaa palvelujen myöntämisperusteita ja lomauttaa koko henkilöstön 1–8 päiväksi. Samalla karsittiin tukipalveluita ja pelastuslaitos lykkäsi Keuruun kärkiyksikön perustamista. Sosiaali- ja terveyspalveluista vähennettiin 100 työtehtävää ja aluehallitus lakkautti jo kolme virkaa. Henkilöstövähennykissä pyrittiin välttämään irtisanomisia. Se päätti käynnistää myös uuden YT-menettelyn. Marraskuussa 2025 päättyneissä YT-neuvotteluissa kerrotiin, että 492 tehtävää päättyy. Näistä sosiaali- ja terveyspalveluista vähenee korkeintaan 250 tehtävää ja konsernipalveluista 56. Lisäksi 98 tehtävää vähennetään talousarvion säästötoimina.
Joulukuussa 2025 päätettiin aluevaltuustossa hyvinvointialueen palveluverkon supistamisesta. Tämä tulee tarkoittamaan Korpilahden, Tikkakosken ja Huhtasuon terveysasemien lakkautusta sekä Konneveden, Kuoreveden, Pihtiputaan ja Kinnulan terveysasemien muuttumista sote-palvelupisteiksi. Multian ja Luhangan palvelupisteistä päätettiin luopua. Alueelliset osastot Joutsassa, Karstulassa, Keuruulla ja Pihtiputaalla suljetaan. Myös neuvoloita suljetaan Kuorevedellä, Multialla ja Vihtavuoressa. Pian tämän jälkeen Pihtiputaan kunta ilmoitti halukkuudestaan vaihtaa hyvinvointialuetta. Kunta voi tehdä tästä aloitteen valtiovarainministeriölle. Vaihtoon tulee saada valtionneuvostolta lupa. Hallinto-oikeuteen tehtiin yhteensä 12 valitusta päätöksestä. Valituksen teki Kivijärven, Pihtiputaan, Luhangan, Kinnulan, Karstulan, Multian, Keuruun, Konneveden ja Joutsan kunnat. Lisäksi valittajina oli kolme yksityishenkilöä. Keski-Suomen hyvinvointialue antoi valituksiin vastauksen ja vaati niiden hylkäämistä. Hallinto-oikeus julkaisi 27. helmikuuta 2026 välipäätöksen, jonka mukaan Keski-Suomen hyvinvointialue saa toteuttaa suunnitelman palveluiden supistamisesta valituksista huolimatta.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2025 oli -53 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä oli hyvinvointialueiden heikoin tulos. Helmikuussa 2026 ilmoitettiin kahdeksansien YT-neuvottelujen käynnistämisestä. Nämä YT-neuvottelut koskevat esihenkilöitä, professiojohtajia sekä ylilääkärin ja ylihoitajan nimikkeillä toimivia.
Hyvinvointialue haki lisärahoitusta valtiolta 46 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisärahoitusta ei myönnetty ja Keski-Suomen hyvinvointialue harkitsee muutoksenhakua.
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) selvitti palveluiden saatavuutta Keski-Suomen hyvinvointialueella vuonna 2025 tehtyjen havaintojen perusteella. Potilasturvallisuuden todettiin vaarantuvat psykiatriassa. Erikoisalaa on vaivannut lääkäripula. Kiireetön erikoissairaanhoito ei kykene aloittamaan potilaiden hoitoa korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla, tietyillä kirurgian aloilla sekä silmätaudeilla vaaditussa ajassa. Leikkaushoidossa on ruuhkautumista. Päivystys ruuhkautuu kun iäkkäiden jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Päivystyksen ruuhkautuminen vaarantaa suuronnettomuusvalmiuden. Iäkkäiden palveluissa ei ole ollut riittävästi henkilökuntaa. Asiakkaita ei ole ohjattu yksityisille palveluntuottajille, vaikka näillä on ollut vapaana paikkoja. Kotihoidon ulkoistaminen ei ole sujunut ongelmitta. Asiakasturvallisuus on vaarantunut, kun kaikkia käyntejä ei ole voitu tehdä ja lääkkeitä on jaettu väärin. Palveluverkon karsimisen johdosta asukkaat ja alueen kunnat ovat tehneet kanteluja ja ilmoituksia epäkohdista. Lääkärin aikoja ei ole ollut saatavilla etenkin pohjoisessa Keski-Suomessa. Lääkäripalveluita ei ole voitu hankkia ostopalveluina ja osa neuvoloiden lääkärintarkistuksista on jäänyt tekemättä. Lastensuojelussa työskentelee liian vähän sosiaalityöntekijöitä.
Arviointiryhmän loppuraportti julkaistiin 13. toukokuuta 2026. Sen mukaan hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään. Arviointiryhmä ei tule esittämään valtiovarainministeriölle hyvinvointialuejakolaissa tarkoitetun aluejakoselvittäjän asettamista. Alue on kolmesta alueesta ensimmäinen, jolla on valmis suunnitelma talouden tasapainottamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä. Suunnitelman toimeenpano on vasta käynnistymässä. Hyvinvointialue sai kiitosta arviointimenettelyyn sitoutumisesta. Heinäkuussa 2026 Lupa- ja valvontavirasto ilmoitti harkitsevansa uhkasakkoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle, koska sillä on edelleen yli kuusi kuukautta erikoissairaanhoitoon odottaneita paljon vaikka määrät ovat vähentyneet elokuun 2025 ja huhtikuun 2026 välillä. Keski-Suomelle uhkasakko tulisi olemaan 650 000 euroa. Hyvinvointialueen tulee antaa selvitys Lupa- ja valvontavirastolle ennen mahdollisen uhkasakon määräämistä 15. lokakuuta 2026 mennessä.
Elokuussa 2026 ilmoitettiin uusien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta. Nämä liittyvät vuoden 2027 talousarvion laadintaan. Neuvottelut koskevat koko hyvinvointialueen organisaatiota ja henkilöstöä. Yhteistoimintaneuvottelut voivat koskea noin 570 henkilötyövuotta. Mahdollisesti omaksi toiminnaksi siirtyvät toiminnot voivat avata uusia tehtäviä. Esitys vuoden 2027 talousarvioksi tullaan julkaisemaan lokakuun alkupuolella.
Kunnat pienoiskuva|Keski-Suomen hyvinvointialue Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.
23px Hankasalmen kunta 23px Joutsan kunta 23px Jyväskylän kaupunki 23px Jämsän kaupunki 23px Kannonkosken kunta 23px Karstulan kunta 23px Keuruun kaupunki 23px Kinnulan kunta 23px Kivijärven kunta 23px Konneveden kunta 23px Kyyjärven kunta
23px Laukaan kunta 23px Luhangan kunta 23px Multian kunta 23px Muuramen kunta 23px Petäjäveden kunta 23px Pihtiputaan kunta 23px Saarijärven kaupunki 23px Toivakan kunta 23px Uuraisten kunta 23px Viitasaaren kaupunki 23px Äänekosken kaupunki
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023. Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella asui 274 112 asukasta.
Palvelut Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.
Sosiaalihuolto Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa. Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella. Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa. Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.
Terveydenhuolto pienoiskuva|Äänekosken terveysaseman rakennus valmistui kesäkuussa 2014.