Keskiajan arabiankieliset naisrunoilijat olivat nykyisin varsin tuntemattomia runoilijoita, jotka kirjoittivat arabiaksi keskiajalla. Suurin osa keskiajan arabiankielisestä runoudesta oli miesten kirjoittamaa, ja suurin osa naisten runoutta on sittemmin kadonnut. Esimerkiksi Umm al-Fath bint Jafar (noin 11. vuosisata) kirjoitti Kitāb fī qiyān al-Andalūs, mutta hänen kirjansa on kadonnut.Dwight F. Reynolds, 'The Qiyan of al-Andalus', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim. Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 100-21 (s. 101); . Monen naisrunoilijoiden. olemassaolosta kuitenkin tiedetään toissijaisista lähteistä. Keskiaikainen kirjailija Abd al-Amīr Muhannā kirjoitti runovalikoiman, jossa mainitaan nimeltä yli neljäsataa naisrunoilijaa, vaikka itse kirja ei ole säilynyt nykyaikaan asti,Samer M. Ali, 'Medieval Court Poetry', The Oxford Encyclopedia of Islam and Women, toim. by Natana J. Delong-Bas, 2 vols (Oxford: Oxford University Press, 2013), I 651-54 (s. 653). https://www.academia.edu/5023780. ja Al-Suyutin kirja Nuzhat al-julasāʼ fī ashʻār al-nisāʼ mainitsee suuren antologian nimeltä Akhbar al-Nisa' al-Shau‘a'ir.Tahera Qutbuddin, 'Women Poets', in Medieval Islamic Civilisation: An Encyclopedia, toim. Josef W. Meri, 2 vols (New York: Routledge, 2006), II 867. Ja paljon keskiaikaisten naisten runoutta on säilynyt — enemmän kuin kristillisesta Euroopasta — erityisesti al-Andalusista.Samer M. Ali, 'Medieval Court Poetry', in The Oxford Encyclopedia of Islam and Women, ed. by Natana J. Delong-Bas, 2 vols (Oxford: Oxford University Press, 2013), I 651-54 (at p. 653). https://www.academia.edu/5023780. Kirjailijoihin, jotka ovat säilyttäneet nairunoilojoiden runoutta kuuluvat Al-Jahiz, Abu Tammam, Abu al-Faraj al-Isfahani, ja Ibn Bassam, ja heistä kirjoittaneisiin historioitsijoihin kuuluvat Muhammad ibn Jarir al-Tabari, Yaqut al-Hamawi, ja Ibn 'Asakir. Aika monia runoilijattaria olivat qiyān, toisin sanoen orjattaria jotka olivat opiskelleet taiteita,Kristina Richardson, 'Singing Slave Girls (qiyan) of the ‘Abbasid Court in the Ninth and Tenth Centuries', Children in Slavery Through the Ages, toim. Gwyn Campbell, Suzanne Miers, ja Joseph C. Miller (Athens: Ohio University Press, 2009), 105-18. yleistesti Basrassa, Ta’ifissa, tai Medinassa.Matthew S. Gordon, 'Introduction: Producing Songs and Sons', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim. Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 1-8 (s. 5-6); .

Tärkeimmät lajityypit, joita keskiaikaiset runoilijattaret käyttïvät, olivat rithā’ (valitusrunoja), ghazal (rakkausrunoja), sufismia ja pieniä runoja mitassa nimeltä rajaz.

Suurin osa naisrunoilijoista oli muslimeita. Mutta myös kolmen juutalaisen arabirunoilijan runous on säilynyt keskiajalta. Yksi heistä, Dunash ben Labraṭin vaimo kirjoitti hepreaksi, mutta Qasmūna bint Ismāʿil ja Saara jemeniläinen kirjoittivat arabiaksi.Peter Cole (toim. ja kään.), The Dream of the Poem: Hebrew Poetry from Muslim and Christian Spain, 950-1492 (Princeton: Princeton University Press, 2007), s. 364.Emily Taitz, Sondra Henry ja Cheryl Tallan, 'Sarah of Yemen', The JPS Guide to Jewish Women: 600 B.C.E. to 1900 C.E. (Philadelphia: The Jewish Publication Society, 2003), s. 57-59.

Antologiat ja tutkimus Antologiat Classical Poems by Arab Women: A Bilingual Anthology, toim. ja kään. Abdullah al-Udhari (London: Saqi Books, 1999), [arabian ja englannin kieliksi] Dīwān de las poetisas de al-Andalus, toim. Teresa Garulo (Madrid 1986) Poesía femenina hispanoárabe, toim. ja kään. María Jesús Rubiera Mata (Madrid 1990) Nisāʾ min al-Andalus, toim. Aḥmad Khalīl Jumʻah (Damascus: al-Yamāmah lil-Ṭibāʻah wa-al-Nashr wa-al-Tawzīʻ, 2001) [نسـاء من الأندلس, أحمد خليل جمعة]. Rubiera Máta, María Jesús, Poesía feminina hispanoárabe (Madrid: Castalia, 1989) We Wrote in Symbols: Love and Lust by Arab Women Writers, toim. Selma Dabbagh (London: Saqi Books, 2021), Ibn al-Sāʿī, Consorts of the Caliphs: Women and the Court of Baghdad, toim. ja kään. Shawkat M. Toorawa, Library of Arabic Literature (New York: New York University Press, 2017), , Arabic text

Tutkimus Hammond, Marlé, Beyond Elegy: Classical Arabic Women's Poetry in Context (Oxford: Oxford University Press, 2010), Myrne, Pernilla, Female Sexuality in the Early Medieval Islamic World: Gender and Sex in Arabic Literature, The Early and Medieval Islamic World (London: I. B. Tauris, 2020)

Luettelo

Jahilayya (4000–622) Mahd al-Aadiyya (, noin 4000 BCE) Afira bint 'Abbad () 3. vuosisata Laila bint Lukaiz (, k. 483 CE) Jalila bint Murra (, k. 540 CE) Umama bint Kulaib () 5. tai 6. vuosisata al-Ḥujayjah (Safīyah bint Thaʻlabah al-Shaybānīyah) () 5. tai 6. vuosisata al-Ḥurqah () 5. tai 6. vuosisata Safiyya bint Khalid al-Bahiliyya () Juhaifa Addibabiyya () Umm Khalid Annumairiyya () Ishraqa al-Muharibiyya () Umm Jamil bint Harb () 6. tai 7. vuosisata Hind bint al-Khuss al-Iyādiyya () otaksuttavasti 6.–7. vuosisata Hind bint ‘Utbah () 6.-7. vuosisata Qutayla ukht al-Nadr (), 7. vuosisata Umm Addahak al-Muheribiyya () Janūb Ukht ‘Amr dhī-l-Kalb () al-Fāriʿah bint Shaddād () al-Khansa (, k. 646 CE) Sarah of Yemen () 6. vuosisata

Muhammedin kausi (622–661)

Fatima bint Muhammad (, 605–632) 'Amra bint Mardas (ja tytär al-Khansan) ()

Umajadien kausi (661–750)

Laila bint Sa'd al-Aamiriyya (, k. 668) Maisūn bint Jandal () noin 7. vuosisata Ḥumayda bint Nu‘mān ibn Bashīr noin 7. vuosisata Laila al-Akhyaliyya (, k. 75×90 AH/694×709) Dahna bint Mas-hal () noin 7.–8. vuosisata Bint al-Hubab () Umm al-Ward al-Ajlaniyya () Umaima Addumainiyya () 8. vuosisata

Abbasidikausi (750–1258)

Hajna bint Nusaib () noin 8.–9. vuosisata Raabi'a al-Adwiyya () 714–801 Laila bint Tarif (, k. 815) 'Ulayya bint al-Mahdi () 777–825 Lubāna bint ‘Alī ibn al-Mahdī () noin 8.–9. vuosisata Inan (, k. 841 CE) 'Asiya al-Baghdadiyya () noin 9. vuosisata Zahra al-Kilabiyya () noin 8.–9. vuosisata Aa'isha bint al-Mu'tasim () noin 8.–9. vuosisata Shāriyah () noin 815-70 Fadl Ashsha'ira (, k. 871) Zabba bint Umair ibn al-Muwarriq () noin 9. vuosisata Juml () 9. vuosisata Fatima al-Suqutriyya () 9. vuosisata Umm Ja'far bint 'Ali () Arib al-Ma'muniyya (, 797–890) Thawab bint Abdullah al-Hanzaliyya () Salma bint al-Qaratisi () noin 12. vuosisata Safiyya al-Baghdadiyya () 12. vuosisata Taqiyya Umm Ali bint Ghaith ibn Ali al-Armanazi (eli Sitt al-Ni‘m, , 1111-1183/4) Shamsa al-Mawsiliyya () 13. vuosisata

Al-Andalus (711–1492) Aziz (Al-Hakam Iin luona, 9. vuosisata)Dwight F. Reynolds, 'The Qiyan of al-Andalus', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 100-21 (s. 105-7); . Hafsa bint Hamdun () 10. vuosisata Aa'isha bint Ahmad al-Qurtubiyya (, k. 1010) Mariam bint Abu Ya'qub Ashshilbi (, k. 1020) Umm al-Kiram bin al-Mu'tasim ibn Sumadih (, k. 1050) Umm al-Ala bint Yusuf (, k. 1050) Khadija bint Ahmad ibn Kulthum al-Mu'afiri () 10–.11.vuosisata Al-Ghassaniyya al-Bajjaniyya () 10.-11. vuosisata Qasmuna bint Isma'il () 11. vuosisata Wallada bint al-Mustakfi (, k. 1091) Suada (11. vuosisata) I'timad Arrumaimikiyya (, s. 1045×47) Muhja bint Attayyani al-Qurtubiyya (, k. 1097) Nazhun al-Gharnatiyya (, k. 1100) Zaynab al-Mariyya (11.–13. vuosisata) Amat al-Aziz (, 12. vuosisata) Buthaina bint al-Mu'tamid ibn Abbad (, s. 1070) Hind (, 12. vuosisata) Umm al-Hana bint Abdulhaqq ibn Atiyya (, 12. vuosisata) Hafsa bint al-Hajj Arrakuniyya (, k. 1190) Ashshilbiyya (, 12. vuosisata) Aa'isha al-Iskandraniyya () Hamda bint Ziyad (, noin 1204) Umm Assa'd bint Isam al-Himyari (, k. 1243)

Lähteet

Luokka:Keskiajan kirjailijat Luokka:Arabialainen kulttuuri