thumb|upright|Ivan Makarov pidätyskuvassa. Ivan Ivanovitš Makarov (, 30. lokakuuta 1900 Rjazanin läänin Rjažskin kihlakunnan Saltykin kylä – 16. heinäkuuta 1937 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Ivan Makarov syntyi suutarina toimineen talonpojan perheeseen. Hän kävi keskikoulun, osallistui nuorisoliittolaistoimintaan ja liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen vuonna 1923.
Talonpoikaiskirjailijana tunnetun Makarovin esikoisromaani Stalnyje rjobra (”Teräskylkiluut”, 1929) kuvaa yhteiskunnallisia muutoksia vallankumousta edeltävällä maaseudulla. Kirjailijan myöhemmät teokset herättivät kritiikkiä, ja romaanin Miša Kurbatov (1936) jälkeen hänet julistettiin kansanviholliseksi. Makarov pidätettiin helmikuussa 1937 syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuolemaan. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1956. Keskeneräiseksi jäänyt talonpoikaisromaani Golubyje polja (”Siniset pellot”) ilmestyi vuonna 1959.
Suomennettu teos Kuolema (Smert). Leningrad: Kirja, 1930.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1900 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet