Jäljänjärvi on Uudellamaalla Lohjalla Sahankulman lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Jäljänjärvi on 2,0 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 54 hehtaaria. Se on muodostunut neljä mäkialueen väliin. Lännessä kohoaa Tammenharju, pohjoisessa Jäljän talon ympäristön selänne, idässä Kaitajärvenmäet ja lopuksi kaakossa sijaitseva Huhtionmäki. Järven pohjoisosa on leveää ja avointa järvenselkää, jossa on kolme lahtea. Pohjoisen lahden nimi on Syvälahti. Läntiseen lahteen laskee Saarijärvestä alkava Tammijoki. Eteläinen järvenosa on 1,3 kilometriä pitkä lahti Kaitajärvi. Lahti on 30–200 metriä leveä. Järvessä on kolme saarta, joiden pinta-ala on 0,54 hehtaaria. Kaksi saarista on yli aarin ja pienin on alle aarin kokoinen. Suurin saari Vuohisaari sijaitsee pohjoisosassa ja se on asuttu. Pienin saari on Tammijoen suiston edustalla ja kolmas saari on Kaitajärven eteläpäässä. Järven tilavuudeksi on määritetty 2,73 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 5,0 metriä. Järven syvyys on 16,4 metriä ja tämä kohta sijaitsee koillisosassa noin 150 metriä itärannasta .
Järven rantaviivan pituus on 7,7 kilometriä, josta saarten osuus on 450 metriä. Sen rannat ovat pääosin metsämaata, vaikka sitä rikkoo muutama metsittynyt suoalue. Järven ympäristössä ei ole kiinteää asutusta, mutta rannoille on rakennettu noin 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Sahankulmalta, Seterinkulmalta ja Vuotinaisista.
Luontoarvoja Vedenlaatu Jäljänjärven vedenlaatua on tutkittu aluksi vuosina 1972 ja 1984, jonka jälkeen vesinäytteitä on otettu 1–4 vuoden välein. Viimeisin vesinäyte on vuodelta 2013. Tutkimusten mukaan järvi lämpötilakerrostuu ajoittain. Silloin joutuvat vesikerrokset pinnan lähellä päällysvedessä ja pohjan lähellä alusvedessä eri tilaan. Veden happipitoisuus on esimerkiksi vuosina 1996, 1999 ja 2003 laskenut alusvedessä hyvinkin alhaiselle tasolle, ja happi on voinut kerrostuneisuuskauden lopussa loppuu sieltä kokonaan. Tällöin on pohjasedimenteistä alkanut liueta ravinteita takaisin veteen ja se on käynnistänyt rehevöitymiskehityksen. Samalla on vesi sameutunut ja muuttunut ruskeaksi. Normaalisti on vesi niukkaravinteista, mutta kerrostuneisuuden kaudella voi kokonaisfosforipitoisuus kohota päällysvedessäkin arvoihin 7–12 μg/l. Yleensä on vedenväri ollut keskimäärin 69 mg Pt/l.
Kalasto Järven pääasiallinen saalis muodostuu hauesta, ahvenesta ja kuhasta.
Melonta Järvi on keskeisellä paikalla, kun melotaan saman valuma-alueen järvissä. Myös Tämäkohtuun pääsee Jäljänjärvestä käsin melomaan ylittämällä maakannas.
Vesistösuhteet Jäljänjärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Tarkeelanjärven alueeseen (23.063) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 40,3 neliökilometriä. Järveen tulee kaksi merkittävää tulouomaa. Toinen on lännestä Saarijärvestä (144 ha) alkava Tammijoki, jonka valuma-alue on 27,11 neliökilometriä. Toinen on Kolmperseestä (143 ha) alkava laskuoja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 10,26 neliökilometriä. Jäljänjärveen tulee lisäksi joitakin lyhyitä ojia tai puroja. Niitä ovat esimerkiksi Akelammin laskuoja ja Hevossuolla sijaitsevien Latolammin ja Mustalammien ojat. Jäljänjärven laskujoki on lyhyt uoma Saukonpäähän (30 ha). Järven vedenpinnan korkeus on 116,6 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, johon on merkitty ”Jäljäjärvi”. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on Jäljänjärvi piirretty osaksi ”Saarjärveä” ja ”Kolpersjärveä”. Näitä nykyisiä järviä yhdistään järvien väliset salmet. Tämä voi toisaalta pitää paikkaansakin, sillä Jäljänjärveen on piirretty kaksi saarta, mutta toisaalta, järvimuodostumassa on epätarkkuuksia, jotka voisi selittää sillä, että paikkaa ole kartoitettu kovin huolellisesti. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) on sen karttanimenä ”Jäljäjärvi”. Korkeasta vedenpinnasta ei tässä kartassa ole muita merkkejä, kuin kaksi saarta Kaitajärven lahdella. Jäljänjärven rannoilla sijaitsee ainoastaan kahden maatilan, Jäljän ja Kyperistön, peltomaita. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on Jäljänjärven ja Saukonpään vedenpinnan korkeudet merkitty lähes yhtä korkealle. Järven rannoille on merkitty Linnunmäen maatilan peltomaita.
Vuosien 1958 ja 1965 peruskartassa kirjoitetaan järven nimi muodossa ”Jäljänjärvi”. Sen rannat ovat kahta kesämökkiä lukuun ottamatta autio. Suuri osa Lintumäen pelloista on metsitetty siten, että jäljellä olevat palstat sijaitsevat mäen päällä. Myös Jäljänjärven rannoille on vuoteen 1979 mennessä lohkottu pieniä metsäpalstoja, joille on rakennettu 13 kesämökkiä. Sellaisena on järven tilanne myös vuonna 1987.
Lähteet
Luokka:Lohjan järvet Luokka:Tarkeelanjärven alue