Marianne Alopaeus (o.s. Rosenbröijer;Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, s. 359. 9. lokakuuta 1918 Tammisaari – 10. marraskuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka muutti Ruotsiin 1973.Hufvudstadsbladet 12.11.2014, s. 17. Hänen esikoisromaaninsa oli Lähtö (Uppbrott, 1945), joka käsitteli naisen itsenäisyyttä. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1965 ilmestynyt Pimeyden ydin (Mörkrets kärna), jossa on voimakkaita vaikutteita Simone de Beauvoirin eksistentialistisesta tyylistä. Ruotsalaisuutta ja Ruotsin valtiota ruotinut keskustelukirja Ruotsin pauloissa (Drabbad av Sverige) vuodelta 1983 puhuttaa Ruotsissa edelleen. Teos oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.Korsström 2013, s. 34.
Tuva Korsström toteaa, että Alopaeus on monelle 1960-luvun kulttikirjailija, yhden kirjan kirjailija, "tai ehkä hän on kahden kirjan kirjailija niille, jotka yhä muistavat 80-luvulla teoksen Ruotsin pauloissa ympärillä käydyn polemiikin".Korsström 2013, s. 30. Kritiikki suhtautui kuitenkin myönteisesti jo hänen esikoisromaaniinsa Lähtö,Korsström 2013, s. 33. ja teos sai ruotsalaisen Svenska Dagbladetin kulttuuripalkinnon 1946.Korsström 2013, s. 36.
Hän käänsi Eeva Joenpeltoa ruotsiksi.
Tunnustuksia Alopaeus sai useita merkittäviä palkintoja sekä Suomessa että Ruotsissa. Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinto: 1945 Valtion kirjallisuuspalkinto: 1966 Längmanin palkinto: 1960 Kiitos kirjasta -mitali: 1967 Kaarlen palkinto: 1973 Alf Henrikson -palkinto: 1988
Yksityiselämä Alopaeuksen ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1940 Karl-Gustaf Alopaeus. Avioliitosta syntyi kaksi lasta; puolisot erosivat vuonna 1963. Vuonna 1974 Alopaeus avioitui tuomari ja kirjailija Jan Gehlinin (1922–2010) kanssa. Paitsi Suomessa ja Ruotsissa Alopaeus asui myös Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Marianne Alopaeus asui Ruotsissa vuoteen 2014 saakka. Viikkoa ennen kuolemaa hänet siirrettiin omasta pyynnöstä ”kotiin” Suomeen, ja hän kuoli Helsingissä Eiran sairaalassa 10. päivänä marraskuuta 2014.Korsström, Tuva: En kritisk röst i samtiden. (Nekrolog.) Hufvudstadsbladet 27.11.2014, s. 26.
Teoksia Lähtö (Uppbrott), 1945 Eikä uni pääty (Dröm utan slut), 1950 Utanför, 1953 Jäähyväiset elokuussa (Avsked i Augusti), 1959 Pimeyden ydin (Mörkrets kärna), 1965 Rajankäyntiä (Betraktelser kring en gräns), 1971, esseekokoelma Ruotsin pauloissa (Drabbad av Sverige), 1983, esseekokoelma
Lähteet Korsström, Tuva: Från Lexå till Glitterscenen. Schildts & Söderströms, 2013.
Viitteet
Kirjallisuutta
Mazzarella, Merete: "Marianne Alopaeus: Kvinna eller mänska", Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen, 1985. Söderling, Trygve: Drag på parnassen: två sextiotalsstudier. 2008.
Aiheesta muualla Marianne Alopaeuksen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1918 syntyneet Luokka:Vuonna 2014 kuolleet