Vihdintien pikaraitiotie on rakenteilla oleva Helsingin seudun joukkoliikenteeseen kuuluva pikaraitiotie. Sen rakentaminen alkoi toukokuussa 2026. Kokonaisuudessaan 10,5 kilometriä pitkä pohjois–eteläsuuntainen reitti johtaa Ullanlinnan Tarkk’ampujankadulta Helsingin kantakaupungista Kannelmäkeen. Etelä-Haagassa linja yhdistyy Raide-Jokerin pikaraitiotielinjan kanssa, ja siitä on vaihtomahdollisuus myös rantaradan ja kehäradan lähijunaliikenteeseen.
Pikaraitiotien varrelle rakennetaan kaupunkibulevardeja. Hanke noudattaa vuoden 2016 Helsingin yleiskaavaa, jossa korostetaan niin raideinvestointien ja bulevardikaupungin sekä niiden muodostaman yhtenäisen kaupunkirakenteen merkitystä.
Vihdintien pikaraitiotie on osa Länsiratikat-hanketta, johon kuuluu myös töitä kantakaupungin raitioteillä. Toteutuksesta vastaa Infraohjelma Helsinki -niminen allianssi.
Vihdintien pikaraitiotie saa linjanumeron 14. Linjan on määrä alkaa kulkea keskustasta Munkkivuoreen vuonna 2028 ja lopulliseen määränpäähänsä Kannelmäkeen vuonna 2030.
Reitti thumb|Vihdintie ja Huopalahdentie bulevardisoidaan pikaraitiotien varrella eli noin neljän kilometrin matkalta. Voimakkaaseen asuntotuotantoon tähtäävää aluetta kutsutaan myös Läntiseksi Bulevardikaupungiksi. Vihdintien pikaraitiotien suunniteltu linjanumero on 14. Reitti kulkee jo olemassa olevaa raitiotietä pitkin keskustasta Mannerheimintietä pitkin Meilahteen sekä Tukholmankatua ja Paciuksenkatua pitkin Munkkiniemeen. Munkkiniemen aukion tuntumasta alkaa uusi 5,5-kilometrinen osuus Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagaan sekä edelleen Lassilan läpi Kannelmäen Kantelettarentielle. Pysäkkiväli uudella osuudella on noin 500–600 metriä. Reittiin kuuluvia rautatieasemia ovat Pohjois-Haaga ja Valimo, joista jälkimmäiseen on suunniteltu bussiterminaalia. Risteäminen Raide-Jokerin kanssa Vihdintien liikenneympyrässä tekee Etelä-Haagasta joukkoliikenteen keskeisen vaihtopaikan. Rakentamisen yhteydessä Huopalahdentie sekä Haagaan kuuluva osa Vihdintiestä bulevardisoidaan. Uudistuvaa aluetta on kutsuttu Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.
Matka-aika Erottajan ja Kannelmäen välillä on noin puoli tuntia ja vuoroväli noin kuusi minuuttia. Ennustettu matkustajamäärä on 30 000 vuorokaudessa. Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla, ja suurimman osan reitistä vaunu kulkee omalla kaistallaan. Matkalla reitti muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa myös kantakaupunkimaista maankäyttöä. Uusia asuntoja reitin varrelle on suunniteltu noin 14 000:lle asukkaalle.
Muutokset kantakaupungissa thumb|Jotta Mannerheimintie ei pikaraitiotieliikenteen käynnistyessä ruuhkautuisi, linja 4 siirretään lännemmäksi. Se tulee kulkemaan Topeliuksenkadun uusia kiskoja pitkin yhdessä linjan 5 kanssa. Pikaraitiotie on osa Infraohjelma Helsingin Länsiratikat-hanketta, jossa uuden pikaraitiotieosuuden lisäksi rakennetaan yhteensä 2,5 kilometriä lisää kaupunkiraitioliikenteen kiskoja kantakaupunkiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle. Raitiotiemuutokset ja linjastouudistukset siirtävät liikennettä pois kapasiteetiltaan täydeltä Mannerheimintieltä lännemmäksi. Useita katuja peruskorjataan, ja ajokaistoja poistuu erityisesti Runeberginkadulta ja Topeliuksenkadulta. Myös Töölöntori peruskorjataan.
Linjastomuutokset Nykyisin Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva raitiolinja 4 ohjataan kulkemaan Topeliuksenkadun ja Kampin kautta Olympiaterminaalille. Topeliuksenkadun uusia kiskoja tulee käyttämään myös linja 5, jonka reitti muutetaan kokonaan; se kulkee väliä Eira–Kamppi–Meilahti. Linja 13 ohjataan jatkumaan Pasilasta Meilahteen, ja siitä edelleen Huopalahdentietä pitkin Munkkivuoreen. Linja 13:n päätepysäkki tulee lähelle Munkkivuoren ostoskeskusta ja Pohjola-taloa.
Hankkeen eteneminen pienoiskuva|Rakennustyöt aloitettiin Huopalahdentieltä ja Turunväylän liittymästä. Kuvassa Rakuunantien ylikulkusilta kesäkuussa 2026. Silta puretaan ja korvataan valo-ohjatulla suojatiellä. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2020 ja kaupunginvaltuusto tammikuussa 2021. Vuosien 2022–2023 aikana aloitettiin tarkempi suunnittelu.
Hankkeen valmistelevat kunnallistekniset työt aloitettiin Lassilassa kesällä 2025. Puunkaatoja ja muita valmistelevia töitä jatkettiin maaliskuussa 2026.
Raitiotien toteutusvaihe alkoi virallisesti 25. toukokuuta 2026. Ensiksi rakennetaan muun muassa Vihdintietä ja Huopalahdentietä, Haagan liikenneympyrää ja Runeberginkatua. Topeliuksenkadun rakentaminen sijoittuu vuosille 2027–2028, ja Kaupintie vuodelle 2028. Viimeisessä vaiheessa on tarkoitus tehdä Kolmikulman päätepysäkki.
Kustannukset Arvioitu rakentamiskustannus pikaraitiotielle on noin 136 miljoonaa euroa, mihin sisältyy myös bulevardikadut Huopalahdentielle ja Vihdintielle, siltojen uusimiset sekä Etelä-Haagan ympyrän muutokset. Läntisen kantakaupungin uudet kaupunkiraitioliikenteen kiskot mukaan luettuna kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa. Lisäkustannuksiksi on laskettu katu- ja tiejärjestelyjä noin 80 miljoonalla sekä kalustohankintoja noin 53 miljoonalla eurolla.
Hanke on osa Helsingin seudun MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta, joka määrittää pääkaupunkiseudun isojen liikennehankkeiden toteutusta ja asuntotuotantoa vuoteen 2031 saakka. Sopimuksen nojalla valtio osoittaa Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen kustannuksiin tukea 105 miljoonaa euroa. MAL-sopimukseen hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on merkitty 265 miljoonaa euroa, johon on liitetty mukaan niin kalustohankinnat, katujärjestelyt, Mannerheimintien raitiotien parannustyöt kuin Ruskeasuon uusi varikkokin.
Lähteet
Aiheesta muualla Länsi-Helsingin raitioteiden pysäkkikartta (22.5.2019) Läntisen kantakaupungin reittivaihtoehtojen tarkastelua HSL:n blogissa (5.3.2021) Luettelo Helsingin seudun joukkoliikennehankkeista Pikaraitiotieverkko Helsingin karttapalvelussa
Luokka:Helsingin liikenne Luokka:Helsingin seudun pikaraitiotiet Luokka:Rakenteilla olevat rakennukset ja rakennelmat Suomessa