KSP-76 oli toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitossa suunniteltu pyörillä kulkeva panssarintorjunta-ajoneuvo. Tela-alustaisia SU-76 rynnäkkötykkejä täydentämään tarkoitettu ajoneuvo suunniteltiin 1943–1944 ja se eteni koekäyttöön saakka. Sitä ei kuitenkaan otettu tuotantoon. KSP-76 oli SU-76:n verrattuna huomattavasti nopeampi ja sillä oli pitempi käyttösäde. Sitä oli tarkoitus käyttää myös maahanlaskujoukkojen tukena.
Suunnittelu thumb|vasen|Kubinkan panssarimuseolla. Toisen maailmansodan aikana vuodesta 1941 vuoteen 1945 Neuvostoliiton rynnäkkötykkien rakentamisessa keskityttiin etenkin niiden rooliin panssarintorjuntavaunuina. Olemassa oli useita eri tyyppejä, joista yksi oli kesällä 1943 käyttöön otettu SU-76. Hyökkäysroolissa sen merkittäviä heikkous oli hidas nopeus. Vaunu kulki vain 40 km/h tiellä. Teloilla kulkevan vaunun vaihtoehdoksi alettiin GAZ:lla suunnitella renkailla kulkevaa ajoneuvoa, jonka tuli omata SU-76:ta vastaava tulivoima ja olla tarpeeksi kevyt ilmakuljetettavaksi maahanlaskujoukkojen tarpeisiin. Lokakuussa 1943 aloitettiin työt tehdasnimen 63-SU saaneen ajoneuvon parissa. Saman vuoden lopussa oli valmistunut puinen mallikappale ja hanke sai edelleen uuden tehdasnimen GAZ-68. GABTU hyväksyi hankkeen tutustumisen jälkeen helmikuussa 1944 ja esnimmäinen ajoneuvo valmistui 4. toukokuuta 1944.
Valmistunutta ajoneuvoa koekäytettiin Kubinkassa Moskovan länsipuolella marraskuussa 1944 ja sille annettiin armeijan käyttämä nimi KSP-76. Sota oli koekäytön aikana kuitenkin jo loppumaisillaan. KSP-76 olisi saattanut vaikuttaa SU-76-vauinujen valmistukseen, johon ei sodan tässä vaiheessa pyritty. KSP-76 ei tullut koskaan käyttöön ja projekti hylättiin. Sodan jälkeen alettiin sarjavalmistaa hieman vastaavaan rooliin tarkoitettuja telallisia ASU-57-vaunuja. Säilynyt KSP-76-prototyyppi on Kubinkan panssarimuseolla.
Piirteet KSP-76 oli monipuolisempi, kuin SU-76. Ajoneuvo oli rakennettu GAZ-63 4x4 -kuorma-auton pohjalle. Kuorma-auto itsessään tuli sarjatuotantoon vasta sodan jälkeen vuonna 1946. KSP-76:n nopeus tiellä oli 63–70 km/h ja sen käyttösäde oli tiellä 300 km. Se kulki suhteellisen hyvin myös maastossa. Sen miehistöön kuului kolme henkilöä. Ajoneuvon tykki oli 76 mm M1942 eli ZIS-3. Sen tulikorkeus maasta oli vain 0,7 metriä. Laite olikin helppo piilottaa maastoon. Tykki liikkui sivusuunnassa 37° ja pystysuunnassa -3/+15°. moottori oli 85 hevosvoimainen GAZ-11 moottorin panssarivaunuversio. Polttoainesäiliön koko oli 140 litraa. Koska laitteen tarkoituksena oli antaa tulitukea lähietäisyyksiltä, sillä oli renkailla kulkevaksi ajoneuvoksi poikkeuksellisen paksu panssarointi. Etupanssarin paksuus oli 16 mm.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliiton asevoimien kalusto Luokka:Panssariajoneuvot