thumb|Hatin kielen puhuma-alue Anatoliassa. Hattilaiset olivat muinainen kansa, joka asutti Anatolian niemimaan eli nykyisen Turkin keskiosia Kizil Irmak -joen seuduilla. He puhuivat hatin kieltä. Alue tunnettiin vuosien 2350–630 eaa. välillä heidän mukaansa nimellä Hatti.
Hattilaiset perustivat pääkaupunkinsa Hattušan vuonna 2500 eaa. Hattilaiset hallitsivat useita kaupunkivaltioita ja pieniä kuningaskuntia, ja kasvoivat merkittäväksi valtakunnaksi. He solmivat kauppasuhteet Mesopotamian kanssa. 2300- ja 2200-luvuilla eaa. hattilaiset puolustivat maataan Sargon Akkadilaista ja hänen seuraajiaan vastaan.
Hattilaiset asuivat puusta rakennetuissa taloissa, kävivät kauppaa muun muassa puulla ja keramiikalla, kasvattivat lampaita ja muuta karjaa sekä viljelivät maata. He rukoilivat äitijumalatarta varmistamaan heidän satonsa kasvun ja karjansa terveyden.
Heettiläiset valloittivat Hattusili I:n johdolla koko Hatin maan vuoteen 1650 eaa. mennessä ja sulauttivat hattilaiset omaan kulttuuriinsa.
Lähteet
Luokka:Muinaiset kansat Luokka:Muinainen Lähi-itä