Nihali eli nahali, virheellisesti myös kalto, on keskisessä Intiassa Madhya Pradeshin ja Maharashtran osavaltioiden rajalla puhuttava uhanalainen isolaattikieli. Vuonna 2000 kieltä puhui 5 000 nihalista 2 000. Kielen puhuma-alue sijaitsee Tapti-joen eteläpuolella Tembin kylän ympärillä Madhya Pradeshissa. Nykyjään kielen puhujia asuu myös useissa muissa Maharashtran Buldhanan piirikunnan kylissä, kuten Jamodissa, Sonbardissa, Kuvardevissa, Chalthanassa, Ambavarassa, Wasalissa ja Cicarissa. Kuvardevin-Chalthanan ja Jamodin-Sonbardin nihalin välillä on murre-eroja.

Nihalin kielessä on huomattavan suuri määrä naapurikielistä otettuja lainasanoja. Näistä 60–70 prosenttia on ilmeisesti peräisin korkusta (25 % sanastosta ja suuri osa morfologiasta), dravidakielistä ja marathista, mutta suurin osa ydinsanastosta on omaperäistä. Tähän kuuluvat mm. käsitteet "veri" (corṭo) ja "muna" (kalen). Tutkijoiden mukaan alle 25 prosenttia kielen alkuperäisestä sanastosta on nykyisin käytössä, eikä kielellä ole enää yhtään yksikielistä puhujaa. Nykyiset nihalin puhujat puhuvat toisena kielenään tavallisesti jotain hindin, marathin tai korkun murretta.

Vuosisatojen ajan suurin osa nihaleista on työskennellyt maataloustyöntekijöinä vieraiden kielten puhujille. Erityisen usein he ovat työskennelleet korkuille ja ovat siksi tavallisesti kaksikielisiä, toisena kielenään korku. Nihalia käytetäänkin joskus salakielenä yhteisön sisällä.

Nihalin kielen tutkimus Hollantilainen indologi Franciscus Kuiper oli ensimmäinen, joka ehdotti nihalia isolaattikieleksi. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että se voisi olla korkun kaltainen mundakieli. Kuiper ehdotti myös, että kielen poikkeavuus naapurikielistä johtuisi nimenomaan sen käytöstä salakielenä; monet muutkin Intian vähemmistökansat ovat käyttäneet salakieliä estääkseen ulkopuolisia ymmärtämästä itseään.

Kielitieteilijä Norman Zide kuvailee kielen viimeaikaista historiaa seuraavasti: "Nihali's borrowings are far more massive than in such textbook examples of heavy outside acquisition as Albanian." Tältä osin Zide sanoo, että nykyaikainen nihali näyttää olevan verrattavissa Länsi-Euroopassa puhuttuihin romanikielen murteisiin, joissa on myös huomattavasti lainasanoja ympäröivistä kielistä. Ziden mukaan tämä on seurausta nihalien vainoista, jotka alkoivat 1800-luvun alussa verilöylyllä, jonka yksi alueen hallitsijoista järjesti ilmeisesti kostona "ryöstelystä". Zide lisää, että nihalien yhteiskunta on "pitkään ollut monikielinen ja nihalia käytetään enemmän tai vähemmän salakielenä, jota ei yleensä paljasteta ulkopuolisille", ja että varhaiset tutkijat "torjuttiin tai johdettiin harhaan ilmeisesti tahallisesti".

Jotkut korkunkieliset kieltäytyvät tunnustamasta nihaleja erilliseksi yhteisöksi. Sen sijaan he väittävät, että kansa ja sen kieli on syntynyt korkujen yhteiskunnan sisäisestä häiriöstä.

Nihalit elävät samankaltaisesti kuin kaltot. Kalton kieltä kutsutaan usein myös nahaliksi, minkä vuoksi kielet sekoitetaan usein keskenään.

Äänteet Vokaalit VokaalitEtuvokaalitTakavokaalitii:uu:ee:oo:aa: Vokaalien pituudella on merkitystä erottava tehtävä. Nasalisoituminen on harvinaista ja esiintyy yleensä lainatuissa sanoissa.

Konsonantit + Nihalin kielen konsonantit Labiaalit Dentaalit/Alveolaarit Retrofleksit Palataalit Velaarit Nasaalit m n ɳ ɲ Klusiilit/Affrikaatat soinniton p t ʈ tʃ k soinniton aspiroitu pʰ tʰ ʈʰ tʃʰ kʰ soinnillinen b d ɖ dʒ ɡ soinnillinen aspiroitu bʱ dʱ ɖʱ dʒʱ ɡʱ Frikatiivit s ʂ ʃ h Tremulantit r ɽ Approksimantit ʋ l j Kielessä on 33 konsonanttia. Aspiroimattomat klusiilit ovat yleisempiä kuin aspiroidut.

Sanasto Alla on muutamia nihalin omaperäisiä perussanoja, joita ei ole voitu osoittaa lainoiksi korkusta, hindistä, marathista tai dravidakielistä.

Ruumiinosia pää pe(ː)ñ hiukset kuguso silmä jikit korva cigam nenä coːn hammas menge suu kaggo käsi bakko olkapää ṭ/tagli maha bhaːwri suolisto koṭor napa bumli maksa gadri veri corṭo luu paːkṭo iho ṭoːl

Eläimiä ja kasveja lintu poe; pyu muna kalen käärme koːgo kala caːn täi keːpe hyttynen kaːn kärpänen eḍ(u)go puu aːḍḍo

Luonnonilmiöitä vesi joppo sade maːnḍo kivi caːgo, caːrgo suola coːpo

Aineellinen kulttuuri, sukulaiset tie / polku ḍãːy, ḍa(ː)y talo aːwaːr nimi jumu, jyumu

Verbejä (Nihalissa moniin verbeihin on liitetty pääte -be.) syödä ṭ/tyeː- juoda ḍelen- purra haru- puhaltaa bigi-, bhigi- kuolla betto-, beṭṭo- tappaa paḍa- nauraa haːgo- itkeä aːpa- mennä eːr-, eṛe tulla paːṭo, pya antaa beː- nähdä ara- kuulla cakni

Pronomineja Nihalin persoonapronomineja ovat: yksikkö kaksikko monikko 1. persoona jo tye:ko ingi 2. persoona ne na:ko la 3. persoona eṭey hiṭkel eṭla < eṭey + la

Nagaraja (2014: 139) huomauttaa, että nihalin interrogatiivipronominit eroavat selkeästi korkun vastaavista. Nihali Korku 'mikä' nan co:(ch) 'kuka' nani je 'miksi' naway, nawa:san co:- ~ co:ch 'milloin' meran ~ miran co:-la 'missä' mingay ṭone ~ ṭongan 'missä' 'kuinka paljon' m(i)yan co-ṭo 'miten' naw-ki co-phar 'kenen' nan-in je-konṭe 'kenen lapsi' 'mikä (kirja)' nu-san (pustak) ṭone-bukko 'mikä (kirja)'

Morfosyntaksi Nihalin morfosyntaksi on huomattavasti yksinkertaisempi kuin korkussa ja muissa mundakielissä, eikä se muistuta mundakielten vastaavaa. Sanajärjestys on SOV.

Sukulaisuus muihin kieliin Nihalia ei ole tähän mennessä onnistuttu yhdistämään mihinkään muuhun intialaiseen kieleen. Eräät tutkijat ovat ehdottaneet kielen sukulaisuutta nostraattisiin kieliin tai Nepalissa puhuttavaan isolaattikieli kusundaan ja Japanin ainuun. Kaikki teoriat vaikuttavat kuitenkin epäuskottavilta, ja nostraattisten kielten keskinäinenkin yhteys on erittäin epävarma. Todennäköisesti nihali on jäänne aiemmista, muinaisessa Intiassa puhutuista kielistä.

Katso myös Nihalin sanaluettelo (Wiktionary, englanniksi)

Lähteet

Luokka:Intian kielet Luokka:Isolaattikielet