Kvarnån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan ja Bodenin kunnissa sijaitseva 9 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Såg-Djupträsketin järvestä ja yhtyy pääuomaansa Niemisuvannossa.

Joen kulku Joki saa alkunsa Västiträsketin etelärannasta ja se virtaa yhdeksän kilometrisenä jokena Niemisuvannon () kylän läpi. Joki yhtyy Rånejoen Sladaniin, jonka vastarannalla sijaitsee Ån kylä. Sladan kuuluu alajuoksulla levenevään suvantomaiseen järveen Niemiseletiin. Valuma-alueen pääuoma on paljon Kvarnånia pitempi (katso alla).

Luontoarvoja Storbergetin vuorella Forsträskbäcken vieressä sijaitsee Södra Storbergetin luonnonsuojelualue (). Toinen suojelualue, Kilbergetin suojelualue (), sijaitsee Forsträskbäckenin ja Kilbergtjärnenin välisellä Kilbergetin vuoren ympäristössä.

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä Valuma-alue Kvarnånin valuma-alueen pinta-ala on 134 neliökilometriä. Sen on 3,2 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Kvarnånin valuma-alue sijaitsee Rånejoen pohjoispuolella ja Rörånin valuma-alueen ja Bjurånin valuma-alueen välissä.

Pääuoma Kvarnån on valuma-alueen nimikkojoki, mutta se ei ole koko ajan valuma-alueensa pääuoma. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 9 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla seuraavat uomat ja läpivirtausjärvet: Västiträsket, Börstån, Lillträsket, Forsträskeån, Såg-Djupträsket, Forsträskbäck, Forsträsket, Långträskbäck, Långträsket, Långträskbäck ja Bergträsket. Pääuoman kokonaispituus on noin 35 kilometriä.

Valuma-alueen piirteitä Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (68,5 %), turve (13,4 %), hiekka tai sora (1,8 %), siltti (0,9 %) ja kallioalue (8,0 %).

Virtaamat

SMHI on julkaissut tilastossaan Kvarnånin virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 1,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 9,3 m³/s todettiin toukokuussa 2012 ja pienin virtaama 0,1 m³/s todetaan vuosittain useana kuukautena. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Sen mukaan kevättulva alkaa näkyä jo huhtikuussa, vaikka sen huippuaika onkin toukokuussa.

Sivujokia ja järviä Kvarnånin valuma-alueella ei ole selkeää runsasvetistä pääuomaa, johon pienemmät joet yhtyvät matkan varrella. Valuma-alueella virtaa useita jokia ja uomia, joiden valuma-alueet ovat toistensa kaltaisia. Alajuoksulla sijaitseva Västiträsket on solmukohta, johon laskevat pienempi Nordbäcken ja suurempi Börstån. Nordbäcken laskee luoteesta päin Västiträsketin luoteisrantaan. Börstån on osa pääuomaa, joka laskee Lillträsketistä koillisen suunnalta. Forsträskån tulee luoteesta ja laskee vuorostaan Lillträsketiin. Sen sivuhaarana on Kvarnbäcken, joka on Gunnars-Djupträsketin laskuoja. Ronningsbäcken tulee koillisesta päin ja on Mjöträsketin ja Mjöträsklommenin laskuoja. Mjöträsketiin laskee oja pohjoisesta päin, joka on Grundträsktjärnbäcken. Se tuo vedet Grundträsktjärnistä ja ylempää Grundträsketistä. Uomasta sivussa sijaitsee Grundträsket, joka on Ronningsbäcken lähdejärvi. Se alla sijaitsee pienempi Grundbergtjärnen.

Historiaa Såg-Djupträsketistä tulevassa uomassa kuohuaa Fredrikaforsen. Kartanon omistaja Jonas Meldercreutz Meldersteinin kartanosta rakensi 1700-luvulla koskeen vesivoimalla toimivan pajan, jossa toimi kaksi voimavasaraa samanaikaiseksi. Pajassa tuotettiin esimerkiksi rautanauloja. Kosken nimi on sama kuin Meldercreutzin vaimolla.

Lähteet Huomautuksia

Viitteet

* Luokka:Luulajan joet Luokka:Bodenin joet