pienoiskuva|Norjan kirkon virsikirjoja Norjan kirkon virsikirja (Norsk salmebok 2013 For kirje og hjem For kyrkje og heim) on Norjan kirkon virallinen virsikirja.
Historiaa Norjan kirkko, joka on evankelis-luterilainen kirkko, sai oman virsikirjansa vasta 1800-luvulla. Sitä ennen Norjassa oli käytössä yhteinen virsikirja Tanskan kanssa. Ensimmäinen tanskankielinen virsikirja julkaistiin Malmössä 1528. Vuonna 1569 ilmestynyt Hans Thomissonin virsikirja oli käytössä vuoteen 1699, jolloin käyttöön otettiin niin sanottu Thomas Kingon virsikirja. Sitä seurasi 1778 Ove Høegh-Guldbergsin virsikirja ja 1798 Evangelisk-christelig psalmebog, joita seurakunnat voivat käyttää Kingon kirjan ohella.
Kun Norja erosi Tanskasta, käytössä oli kolme tanskankielistä virsikirjaa. Vuonna 1840 alkoi työ uuden virsikirjan saamiseksi. Vuonna 1869 valmistui ensimmäinen norjankielinen virsikirja, joka tunnetaan Landstadin virsikirjana (Landstads salmebok) virsirunoilija Magnus B. Landstadin mukaan. Sen rinnalla oli käytössä joitakin muita kirjoja, muun muassa Andreas Haugenin virsikirja vuodelta 1873. Vuonna 1924 ilmestyi Landstadin virsikirjasta uudistettu laitos, Landstads reviderte salmebok, jossa oli virsiä niin kirjanorjan kuin uusnorjankin kielimuodoilla. Sen ohella oli käytössä myös muita virsikirjoja. Vuonna 1973 otettiin käyttöön Salmer 1973 -kirja, jota käytettiin vanhempien kirjojen ohella. Salmer 1973 sisälsi myös uutta ekumeenista aineistoa sekä lauluja ja psalmivirsiä.
Vuonna 1981 valmistui uusi virsikirjaehdotus Forslag til felles salmebok for Den norske kirke, jossa oli virsiä molemmilla kielimuodoilla, ja uusi virsikirja, Norsk Salmebok valmistui käyttöön vuonna 1985. Vuonna 1997 valmistui sen lisäys Salmer 1997, jossa oli muun muassa Taizé-lauluja ja muutama virsi saamen kielellä.
Vuoden 2013 virsikirja Vuonna 2013 Norjan kirkko sai uuden virsikirjan, Norsk salmebok 2013. Se otettiin käyttöön 1. adventtina 2013. Sen virsimateriaali pohjautuu aikaisempien kirjojen keskeisimpiin virsiin. Kirjassa on 991 virttä, joista uusia virsiä on noin 270.
Kirjassa on virsiä molemmilla norjan kielen muodoilla (kirjanorjaksi 577 ja uusnorjaksi 366 tekstiä), vanhemmalla kielimuodolla sekä eri murteilla (viisi virttä). Kullakin kolmella Norjassa puhuttavalla saamelaiskielellä, pohjoissaame, luulajansaame ja eteläsaame, on 15 virttä, ja lisäksi 15 virttä on kveenin kielellä. Kirjassa on virsiä myös ruotsiksi, englanniksi ja muutamilla muilla kielillä.
Kirjassa on virsiä eri puolilta maailmaa. Virsirunoilijoita on yli 400. Eniten yhden runoilijan tekstejä on norjalaiselta virsirunoilijalta Svein Ellingseniltä, 43 virttä, Eyvind Skeien virsiä on 38, Elias Blixin 34, Martin Lutherin virsiä 13 ja Britt G. Hallqvistin 16, joka on suurin määrä naisrunoilijan kirjoittamia virsiä kirjassa. Virsien joukossa on myös Taizé-lauluja, Iona-lauluja ja psalmivirsiä. Kirjassa on 12 virttä, joiden kirjoittaja on suomalainen. Virsien joukossa on gospel-lauluja, negrospirituaaleja, ylistyslauluja sekä afrikkalaisia, aasialaisia ja latinalais-amerikkalaisia lauluja.
Virsikirjan pääosastot Virsikirjan virret jakautuvat seuraaviin pääosastoihin:
virret 2–274 Kirkkovuosi (Kirkeåret) 275–334 Jumala, Luojamme (Gud, vår skaper) 335–511 Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa (Guds nåde i Jesus Kristus) 512–700 Pyhä Henki ja kirkko (Den Hellige ånd og kirken) 701–854 Ihminen Jumalan maailmassa (Mennesket i Guds verden) 855–899 Kuolema ja ikuinen elämä (Døden og det evige livet) 900–991 Psalmilauluja ja liturgisia lauluja (Bibelske samer og liturgiske ledd), jumalanpalvelusten liturgiset sävelmät
Lisäksi virsikirjassa on rukouskirja (Norsk Bønnebok), katekismus, rukoushetkien kaavoja ja hakemistot.
Virsikirjan virsi numero 1 on ”portaalivirsi”, johdantovirsi. Se on Petter Dassin virsi Herre Gud, ditt dyre navn (Ruotsin kirkon virsikirjassa suomeksi virsi 649 Nimellesi, suuri Jumalamme). Virren sävelmä on norjalainen kansansävelmä Romedalista.
Uuden virsikirjan valmistuminen huomioitiin Norjassa suuresti. Kun virsikirja oli ollut käytössä vuoden, lähetti Norjan televisio NRK ohjelman Salmeboka minutt for minutt, jossa erilaiset kuorot ja yhtyeet lauloivat yhtäjaksoisesti kaikki virsikirjan virret. Ohjelma kesti 60 tuntia ja sillä oli kaikkinaan 2,2 miljoonaa katselijaa.
Lähteet
Luokka:Hengelliset laulukokoelmat Luokka:Norjan kirkko