Puteoli (lat.; , ), alun perin Dikaiarkheia (, myös Dikaiarkhia, ; ), oli antiikin aikainen kaupunki Campaniassa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Pozzuolin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
Maantiede
Puteoli sijaitsi Campanian rannikolla Cumaenlahden (lat. Cumanus sinus, nyk. Napolinlahti) tai kraatterin pohjoisrannalla ja pienemmän Baiaenlahden (Baianus sinus) itäpuolella noin kuusi kilometriä itäkaakkoon Cumaesta eli Kymestä ja kaksitoista kilometriä länteen Neapoliista. Kaupunki oli rakennettu rannikolle suunnilleen puoliväliin Misenumin ja Pausilypumin niemiä.
Puteoli tunnettiin hyvästä satamastaan, joka oli suojaisa jo luonnostaan ja lisäksi suojattu laajalla aallonmurtajalla. Aallonmurtaja ja muut vastaavat rakennelmat voitiin tehdä seudun tuliperäisestä tuhkasta (pulvis puteolanus), jota kaupunki tuotti ja joka muodosti erittäin kovaa ja merivettäkin kestävää opus caementiciumia eli roomalaista sementtiä. Nykyään kaikkia vastaavia aineita kutsutaan kaupungin nykynimen mukaan nimityksellä pozzolaani.Strabon: Geografika 5.245; Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.13 s. 47.
pienoiskuva|vasen|Cumaenlahden eli nykyisen Napolinlahden ympäristö kuvattuna Tabula Peutingerianassa. Puteoli vasemmalla keskellä. Puteolista lähti vanhastaan kaksi tietä, Via consularis (myös Via consularis Capuam Puteolis, Via Campana) koilliseen kohti Capuaa ja Via Puteolana itään kohti Neapolista. Kummankin reitti voidaan edelleen jäljittää. Näistä ensin mainittu oli pitkään ainoa tie, joka yhdisti rannikkokaupungit sisämaahan ja Via Appiaan. Myöhemmin rakennettiin rannikkoa pitkin kulkenut Via Domitiana, joka yhdisti Puteolin Roomaan haarautumalla Via Appiasta Sinuessassa. Augustuksen aikana vanhaa Neapoliin tietä lyhennettiin Crypta Neapolitanan avulla. Nerva ja Trajanus paransivat tätä valtasuonta ja tekivät siitä jatkeen Via Domitianalle.
pienoiskuva|vasen|Puteolin satama kuvattuna Stabiaesta löydetyssä roomalaisessa freskossa noin vuodelta 50–79 jaa. Plinius vanhempi kutsui Via consulariksen länsipuolta nimellä Laborini campi tai Laboriae campi. Se oli aluetta, joka oli vielä muutakin Campaniaa hedelmällisempää.Plinius vanhempi: Naturalis historia 18.11. s. 29. Puteolista pohjoiseen sijaitsi Phlegraei campi eli ”Palavat kentät” (m.kreik. , nyk. Campi Flegrei), tulivuorikaldera, jossa on kraattereita, kuumia lähteitä ja muita tuliperäisiä ilmiöitä.
Vain noin kilometrin Puteolista itään sijaitsi Forum Vulcani (, nyk. Solfatara) -niminen tulivuoren kraatteri. Sen mainitsevat muun muassa Strabon ja Lucilius.Strabon: Geografika 5.246; Lucilius Junior: Aetna 431. Strabonin perusteella se vaikuttaa olleen antiikin aikaan aktiivisempi kuin nykyisin, ja siitä kohosi paljon rikkihöyryjä, mutta se ei kuitenkaan vaikuta purkautuneen tuohon aikaan rajummin. Plinius vanhempi kutsui kraatteria ympäröiviä kukkuloita, joiden värissä on vaaleutta rikkipurkausten vuoksi, nimellä Leucogaei colles. Lähellä olleita mineraalilähteitä, oletettavasti samoja, jotka nykyisin tunnetaan nimellä Pisciarelli, hän kutsui vastaavasti nimellä Leucogaei fontes.Plinius vanhempi: Naturalis historia 18.11 s. 29, 31.2 s. 8, 35.15 s. 50. Seudun tuliperäisyys aiheuttaa bradyseismi-ilmiötä, jonka vuoksi rannikko on historian aikana vuoroin vajonnut ja kohonnut. Muutos voi olla kaksi senttimetriä vuodessa. Vaikutus näkyy erityisesti Puteolissa ja sen arkeologiassa.
Historia Kreikkalainen aika
Puteoli oli alun perin kreikkalainen kaupunki, jonka nimi oli Dikaiarkheia. Strabonin mukaan se oli läheisen Kymen siirtokunta ja toimi sen satamana ja etuvartioasemana Neapolista vastaan.Strabon: Geografika 5.245. Stefanos Byzantionlaisen ja Eusebioksen mukaan Dikaiarkheia olisi kuitenkin ollut Samoksen siirtokunta. On mahdollista, että tässä kuten muissakin vastaavissa tapauksissa kymeläisten mukaan liittyi tuore joukko samoslaisia siirtokuntalaisia. Eusebios ajoitti samoslaisen siirtokunnan niinkin myöhään kuin vuoteen 521/520 eaa.Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, ; Eusebios: II s. 129, ed. Seal.
pienoiskuva|pysty=0.85|Puteolista löydetty Orestesta ja Elektraa esittävä veistos, 1. vuosisata eaa. Dikaiarkheiaa ei mainita historiassa ennen kuin samnilaiset campanialaiset valtasivat Kymen vuonna 421 eaa. Koska Dikaiarkheia toimi Kymen satamana, sillä ei todennäköisesti ollut omaa, itsenäistä historiaa. Se on kuitenkin todennäköisesti kehittynyt väkirikkaaksi ja kukoistavaksi kaupungiksi. Kreikkalaiset kirjailijat käyttivät kaupungista nimeä Dikaiarkheia vielä kauan sen jälkeen, kun se oli saanut latinankielisen nimen Puteoli.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.22, 5.13 jne. Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymejä Dikaiarkheus (Δικαιαρχεύς) ja Dikaiarkheitēs (Δικαιαρχείτης), myöhemmin latinaksi Puteolanus.
Roomalainen aika
Puteoli samoin kuin muu Campania tuli Rooman vallan alle vuonna 334 eaa. Tätä edeltävältä ajalta kaupungista ei ole juuri historiallisia tai arkeologisia lähteitä. Kaupungin nimenmuutoksen ajankohtaa ei tunneta. Usein sanotaan roomalaisten antaneen kaupungille nimen Puteoli, kun he tekivät siitä siirtokuntansa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nimi oli alkuperältään vanhempi.
Livius on ensimmäinen, joka käyttää kaupungista nimitystä Puteoli toisen puunilaissodan yhteydessä.Livius: Rooman synty 24.7. On mahdollista, että samnilaiset rahat, joissa on kirjoitus Phistlus, mikä joskus esitetään kreikkalaisittain muodossa Fistelia, kuuluvat Puteolille jo aikana ennen roomalaista siirtokuntaa. Roomalaisten kirjailijoiden mukaan nimi Puteoli viittasi seudun sulfalähteiden löyhkään tai vulkaanista alkuperää olleisiin ”kaivoihin” (putei) tai lähteisiin, joita seudulla oli paljon.Varro: De lingua latina 5.25; Festus: De verborum significatione, ”Puteoli”; Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.2; Strabon: Geografika 5.245; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, .
Toisen puunilaissodan aikana vuonna 215 eaa. Quintus Fabius linnoitti Puteolin senaatin käskystä ja suojasi sen vahvalla varuskunnalla Hannibalin hyökkäysyrityksiä vastaan. Hannibal yrittikin vallata kaupungin seuraavana vuonna, sillä sen satamalla oli suuri strateginen merkitys, mutta epäonnistui.Livius: Rooman synty 24.7, 24.12–13. Livius antaa ymmärtää, että roomalaiset alkoivat käyttää Puteolia satamana sodan seurauksena. Tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkansa, sillä se oli ollut laajalti käytössä satamana jo Dikaiarkheia-nimisenä, mutta ilmeisesti kaupunki sai tuosta ajasta lähtien suuremman kaupallisen merkityksen, joka sillä säilyi läpi roomalaisajan. Niin Puteoli oli vuonna 212 eaa. tärkein satama, jonka kautta Etruriasta ja Sardiniasta tuotua viljaa vietiin Capuaa piirittäneelle Rooman armeijalle.Livius: Rooman synty 25.22. Vuonna 211 eaa. Claudius Nero lähti Puteolista Hispaniaan kaksi legioonaa mukanaan.Livius: Rooman synty 26.17. Sodan loppupuolella vuonna 203 eaa. Puteoli oli paikka, johon Karthagon lähettiläät rantautuivat matkallaan Roomaan.Livius: Rooman synty 30.22.
pienoiskuva|vasen|Puteolin amfiteatterin rauniot. Vuonna 199 eaa. Puteoliin perustettiin roomalainen tulliasema. Kaupungin kasvanut merkitys kauppasatamana sai roomalaiset perustamaan sinne colonian eli sotilassiirtokunnan vuonna 194 eaa.Livius: Rooman synty 34.45; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.15. Ajankohdan vahvistaa eräs vuodelta 105 eaa. peräisin oleva piirtokirjoitus.Mommsen, Theodor: Inscriptiones Regni neapolitani latinae 2458. Tasavallan loppuaikana Puteoli kehittyi yhdeksi koko Italian merkittävimmistä kauppapaikoista, ja tämä asema säilyi sillä keisarikaudella. Tämä asema oli seurausta siitä, että Puteolilla oli ensimmäinen hyvä satama Roomasta etelään sijainneella rannikolla, sillä Antiumin satamaa ei voinut pitää erityisen hyvänä, sekä siitä, että kaupunki oli suhteellisen lähellä Capuan kautta kulkenutta Via Appiaa. Tämä teki Puteolista tavallaan yhden Rooman kaupungin satamista, vaikka sijaitsikin siitä 150 roomalaisen mailin eli yli 220 kilometrin päässä. Kaupunki alkoi kukoistaa erityisesti sen jälkeen kun Deloksesta tuli vapaasatama vuonna 166 eaa. Monet idästä päin saapuneet rantautuivat Puteoliin ja jatkoivat siitä maitse Roomaan, tunnetuimpina Sisiliasta palannut CiceroCicero: Planciuksen puolesta (Pro Plancio) 26. sekä apostoli Paavali.
pienoiskuva|vasen|Akveduktin jäänteitä. Strabon puhuu Puteolista yhtenä aikansa tärkeimmistä kauppakaupungeista.Strabon: Geografika 5.245. Selvästi se oli ainakin Italian merkittävimpiä ellei merkittävin ulkomaankaupan kauppasatama. Seneca nuoremman käyttämistä ilmaisuista käy ilmi, ettei asia ollut muuttunut Neron kaudelle tultaessa. Sinne tuotiin paljon kauppatavaraa idästä, erityisesti Aleksandriasta, josta tuotiin viljaa sekä erilaisia ylellisyystarvikkeita.Strabon: Geografika 17.793; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 98.Seneca nuorempi: Kirjeet Luciliukselle 77. Myös muun muassa Ilva-saaren rauta tuotiin Puteoliin sen jälkeen kun se oli sulatettu Populoniassa.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.13. Puteoli kävi laajaa kauppaa myös Hispanian turdetanien, Pohjois-Afrikan, Tyroksen sekä Berytoksen kanssa.Strabon: Geografika 3.145. Puteolista vietiin muun muassa oliiviöljyä ja viiniä, campanialaista keramiikkaa ja lasia sekä terra sigillataa.
Tasavallan lopulta alkaen Puteolista tai oikeammin sen ympäristöstä kehittyi roomalaisen ylimystön suosituin vapaa-ajanviettopaikka yhdessä Baiaen ja muun Cumaenlahden seudun kanssa. Muun muassa Cicerolla oli seudulla huvila, jolle hän antoi nimen Academia, mutta jota hän useammin kutsuu nimellä Puteolanum.Cicero: De fato 1, Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 1.4, 14.7, 15.1, jne. Hänen kuolemansa jälkeen se siirtyi Antistius Vetukselle. Huvila sijaitsi Puteolin ja Avernus-järven välillä.
Puteolin suuren aallonmurtajan rakennuttaminen on yleensä laitettu Augustuksen nimiin ilman mitään pätevää antiikin lähdettä. Joka tapauksessa sen arvellaan olevan peräisin vähintään yhtä varhaiselta ajalta. Kerrotaan, että Augustuksen aikana kaupungissa oli myös suuret telakat (navalia). Niissä säilytettiin suurikokoisia laivoja, jotka toivat obeliskeja Roomaan Egyptistä, mikä kertoo myös telakoiden koosta jo tuolloin.Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.9 s. 14.
Keisarikaudella Puteoli oli edelleen colonian asemassa.Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 1694, 3697, jne. Jo mainitun alkuperäisen sinne vuonna 194 eaa. perustetun colonia civiumin lisäksi vaikuttaa siltä, että sinne perustettiin Sullan aikana uusi siirtokunta, ja varmuudella näin tapahtui ainakin Augustuksen aikana.Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 9.3.8; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Sulla 37; Liber coloniarum s. 236. Kaupungin asukkaat olivat, kuten saamme tietää Cicerolta, olleet Julius Caesarin murhan jälkeen Brutuksen ja Cassiuksen puolella, ja tämä on saattanut olla yksi syy siihen, miksi Augustus halusi turvata strategisesti niin tärkeän kohteen veteraanien siirtokunnalla.Cicero: Filippolaispuheet (Philippicae) 2.41. Kuten usein oli tapana, kaupungin vanhojen asukkaiden asutus säilyi olemassa erillisillä municipium-oikeuksilla, ja heidät otettiin osaksi coloniaa vasta Neron kaudella.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 14.27. Kaupungin asukasluvuksi on arvioitu suurimmillaan noin .
pienoiskuva|Puteolin amfiteatterin raunioita.