Lanfangin tasavalta oli Borneon saarella vuodesta 1777 vuoteen 1885 olemassa ollut valtio. Sen perustivat Kiinasta Borneoon alun perin kultakaivoksiin työskentelemään muuttaneet siirtolaiset, joista suurin osa oli hakkoja. Alankomaalaiset kävivät tasavaltaa vastaan kolme sotaa, joista viimeisessä 1884–1885 valloittivat sen.
Lanfangin tasavallan asukkaiden jälkeläisiä asuu edelleen merkittäviä määriä Borneolla. Länsi-Kalimantanissa etnisten kiinalaisten määrä oli vuoden 2017 tietojen mukaan 314 000 eli 9,62 prosenttia koko väestöstä.Yos Santasombat 2017 (toim.), s. 136
Historia
Noin 1750-luvulla malaijilaiset sulttaanit alkoivat rekrytoida Kiinan etelärannikolta työvoimaa Borneon kulta- ja tinakaivoksiinsa.Ji 2018, s. 3Keat Gin Ooi 2020, s. 6 Kiinalaiset siirtolaiset järjestäytyivät parinkymmenen vuoden aikana kolmeksi yhtiöksi eli kongsiksi, jotka olivat Lanfang, Fosjoen ja Samtiaokiae, tarkoituksenaan paitsi helpottaa hallintoa myös puolustautua ulkopuolisia vastaan. Vuonna 1777 useat kongsit yhdistyivät ja muodostivat Luo Fangbon johdolla Lanfangin tasavaltana tunnetun konfederaation.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla de Groot, Jan Jakob Maria: Het Kongsiwezen van Borneo Yuan Bingling: Chinese Democracies: A Study of the Kongsis of West Borneo (1776-1884)
Luokka:Aasian entiset valtiot Luokka:Borneon historia Luokka:Indonesian historia