pienoiskuva|Kartta Porvoon maalaiskunnan aluemuutoksista. Porvoonjoen länsirannan Näsin ja Hornhattulan alueet liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1927 sekä Pappilanmäen ja Järnbölen alueet vuonna 1954. Porvoon maalaiskunta liitettiin kokonaisuudessaan kaupunkiin vuonna 1997. Porvoon maalaiskunta (lyh. Porvoon mlk, ) oli Itä-Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Porvoon kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta muodostettiin vuoden 1997 alussa uusi Porvoon kaupunki.
Porvoon maalaiskunta oli Porvoon kaupungin ympärillä sijainnut maalaiskunta. Se sijaitsi Porvoon seutukunnassa entisen Itä-Uudenmaan ja nykyisen Uudenmaan maakunnan alueella Uudenmaan läänissä. Muut naapurikunnat olivat Askola, Myrskylä, Pernaja, Pornainen ja Sipoo. Porvoon maalaiskunnan maapinta-ala oli ennen lakkautustaan 635,3 neliökilometriä (1.1.1996) ja väkiluku 22 160 henkeä (31.12.1995), joista 37,3 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Porvoon maalaiskunta oli kaksikielinen, kuten Porvoon kaupunki nykyään. Porvoon maalaiskunnalla ei ollut omaa evankelis-luterilaista seurakuntaa, vaan sillä ja Porvoon kaupungilla oli yhteiset suomenkielinen seurakunta ja ruotsinkielinen tuomiokirkkoseurakunta.
Porvoon maalaiskunnassa ja Porvoon kaupungissa järjestettiin 28. tammikuuta 1996 kansanäänestys kuntaliitoksesta. 55,9 prosenttia Porvoon maalaiskunnan äänestäneistä ja 63,6 prosenttia Porvoon kaupungin äänestäneistä kannatti kuntaliitosta. Porvoon maalaiskunnassa äänestysprosentti oli 72,2 ja Porvoon kaupungissa 62,4. Vaalitulosten mukaisesti Porvoon maalaiskunta muodosti silloisen Porvoon kaupungin kanssa 1. tammikuuta 1997 uuden Porvoon kaupunki -nimisen kunnan.
Porvoon maalaiskunnan alueen suurimmat taajamat ovat Eestinmäki, Gammelbacka, Hamari ja Tolkkinen. Kilpilahdessa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä öljynjalostamo sekä syväsatama. Myös Tolkkisten saha on alueelle merkittävä yritys. Näiden lisäksi alueella sijaitsee useita historiallisia kartanoita, joista tunnetuimmat ovat Haikon kartano, Kiialan kartano ja Sannäsin kartano. Porvoon maalaiskunnan alueella on myös paljon kesäasutusta.
Pellingin saaristossa sijainnut, vuonna 1835 rakennettu ja nykyisin raunioina oleva, ulkomuodoltaan pyöreä Glosholmin majakka on ollut Tove Janssonin kirjojen Muumitalon esikuva. Harri Nyman - Pekka Väisänen: Suomen merimajakat, Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2005, Otava 2004, Helsinki, s. 282-283. Janssonilla oli kesämökki Porvoon ulkosaaristossa.
Kylät ja taajamat
Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila, Emäsalo (Emsalö), Eestinmäki (Estbacka), Gammelbacka, Hamari, Ilola (Illby), Kardrag, Kerkkoo (Kerko), Kråkö, Kulloo (Kullo), Mikkelinkylä (Mickelsböle), Mustijoki, Pellinki (Pellinge), Tolkkinen (Tolkis), Uddas, VessölandetVessöön kotisivut , Voolahti (Vålax) ja Yli-Vekkoski (Överveckoski).
Nähtävyyksiä
Porvoon maalaiskunnan entisellä alueella on nähtävyytenä mm. Albert Edelfeltin ateljeeMaailman ja Suomen Suuratlas, sivu 257, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, https://www.albertedelfeltinateljee.fi/ Ilolan Postimäki
Tunnettuja asukkaita
Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852), eversti, kreivi Elsa Bonsdorff (1883–1973), kansanedustaja (RKP) Emil Lampinen (1883-1961), suksitehtailija Emil Lampinen (1882–1954), kansanedustaja (ml.) Raine (1912–1984) ja Simo Lampinen (s. 1943) moottoriurheilijoita ja vaikuttajia Lauri Lehtinen (1908–1973), kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja 5 000 metrin juoksussa. Juhani Leppälä (1880–1976), kansanedustaja (ml.)
Lähteet
Aiheesta muualla