Kiptšakki (myös nimillä kumaani, tataari) oli turkkilainen kieli, jota puhuivat kiptšakit.
Varhaisin tunnettu kielinäyte on vanhaa kiptšakkia edustanut Codex Cumanicus, jonka kirjoittivat eurooppalaiset lähetyssaarnaajat 1300-luvulla. Sen jälkimmäisessä osassa kiptšakkia kutsutaan tataariksi. Myös mamelukit olivat kiinnostuneita kiptšakista ja Syyriassa kirjoitetut tekstit kuvailevat kiptšakin kielioppia ja fonologiaa. Niin sanottua keskikiptšakkia on kirjoitettu lukuisilla eri kirjoitusjärjestelmillä, kuten latinalaisilla, kyrillisillä ja armenialaisilla aakkosilla. Kieltä puhuttiin noin 1200–1600 -luvuilla, kunnes se kehittyi nykyisiksi kiptšakkikieliksi (mm. kazakki, tataari ja kirgiisi).
Kielitieteilijä Vasili Radlov uskoi, että nykyajan kiptšakkilaisista kielistä lähimpänä kiptšakkia ovat etenkin tataarinkielen mišäärimurre sekä karatšai-balkaari.
Fonologia Mamelukkien kuvauksien mukaan kiptšakissa oli yhdeksän vokaalia ja 18 konsonanttia. Lisäksi neljän konsonantin, /h/, /ʒ/, /ʤ/ ja /f/, katsotaan esiintyneen lähinnä vain lainasanoissa:
Vokaalit EtinenKeskinenTakinenSuppeai | yɨuPuolisuppeae | øoVälinenəAvoina
Konsonantit LabiaaliAlveolaariPostalveolaariPalataaliVelaariUvulaariNasaalimnŋKlusiilip | bt | dk | gFrikatiivis | zʃχAffrikaattatʃLateraalilTremulanttirPuolivokaalij
Kielinäyte Codex Cumanicus -kirjan kumaani-kiptšakkilainen isä meidän; translitteroitu yleisturkkilaisella kirjaimistolla:
Atamız kim köktesiñ. Alğışlı bolsun seniñ atıñ, kelsin seniñ xanlığıñ, bolsun seniñ tilemekiñ – neçik kim kökte, alay [da] yerde. Kündeki ötmegimizni bizge bugün bergil. Dağı yazuqlarımıznı bizge boşatqıl – neçik biz boşatırbız bizge yaman etkenlerge. Dağı yekniñ sınamaqına bizni quurmağıl. Basa barça yamandan bizni qutxarğıl. Amen!
Lähteet
Aiheesta muualla
Näyte Codex Cumanicusista Luokka:Euroopan kuolleet kielet Luokka:Aasian kuolleet kielet Luokka:Kiptšakkilaiset kielet