Lyyra Filmi oli vuosina 1910–1922 toiminut suomalainen elokuvavalmistamo, elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä elokuvateatteriketjun omistaja.
Historia
Lyyra Filmin perusti vuonna 1910 puutavarakaupoilla ja sahamestarina rikastunut Hjalmar V. Pohjanheimo. Aluksi toiminta oli Lyyra-nimisten elokuvateatterien ketjun pyörittämistä ja ulkomaisten elokuvien maahantuontia ja levitystä. Oma elokuvanvalmistustoiminta yhtiössä alkoi vuonna 1911. Vuoteen 1919 mennessä lyhytelokuvia valmistui kaikkiaan 30, näiden joukossa ensimmäiset suomalaiset uutiskatsaukset, neljä Lyyran Viikkolehteä keväällä 1914.
Yhtiö hankki elokuvakameran vuonna 1913 ja näytelmäelokuvien valmistustoiminta alkoi myöhemmin samana vuonna . Yhtiön taide-elokuvista vastasi lähinnä teatterinjohtaja Kaarle Halme, ja viihteellisistä lyhytelokuvista vastasivat Pohjanheimon neljä poikaa Adolf Pohjanheimo, Hilarius Pohjanheimo, Asser Pohjanheimo ja Birger Pohjanheimo). Elokuvia valmistui vuosina 1913–1921 kaikkiaan 17 näytelmäelokuvaa, joista kolme viimeistä elokuvaa Hjalmar ohjasi itse.
1910-luvulla Lyyra Filmi olikin näytelmäelokuvien valmistajana Suomen suurin, ja lyhytelokuvienkin osalta neljänneksi suurin. Lyyran Filmin toiminta loppui vuonna 1922 jolloin Hjalmar myi viimeisen elokuvateatterinsa Erik Estlanderille ja jättäytyi pois alalta.
Lyyra Filmin koko elokuvatuotanto on tuhoutunut. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Helsingissä osoitteessa Erottajankatu 15–17.
Elokuvatuotantoa
Kosto on suloista, 1913 Nuori luotsi, 1913 Verettömät, 1913 Vieraalla maaperällä, 1914 Käpäsen rakkausseikkailu, 1914 Nainen, jonkas minulle annoit, 1914 Salainen perintömääräys, 1914 Se kolmas, 1914 Kaksi sankaria, 1914 Pirteä ja kadonnut kori, 1914 Tuiskusen kuherruskuukausi, 1914 Väärennetty osoite, 1914 Rikosten runtelema, 1915 Kesä, 1915 Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki, 1920 Sunnuntaimetsästäjät, 1921 Kun solttu-Juusosta tuli herra, 1921
Lähteet
Luokka:Entiset suomalaiset elokuvayhtiöt Luokka:Elokuvan historia