Suomen veneteollisuus kuvaa koko teollisuudenalaa, joka valmistaa Suomessa purjeiden tai moottoreiden avulla tai pelkällä lihasvoimalla liikkuvia veneitä.
Kotimaisista suurten laivojen rakentajista kertoo artikkeli Suomen meriteollisuus.
Koko Vuonna 2018 Suomessa toimi 294 veneitä tai laivoja rakentavaa yritystä, joista 189 luokiteltiin huvi- tai urheiluveneiden rakentajiksi.Eurostat Data Explorer. Annual detailed enterprise statistics for industry (NACE Rev. 2, B-E) http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/submitViewTableAction.do
Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkeä. Venealan Keskusliitto Finnboat ry kertoo kattavansa suomalaisen venealan yli 90-prosenttisesti, ja sen jäsenyritysten liikevaihto oli 889 miljoonaa euroa vuonna 2021 .
Suomalaiset yritykset valmistavat 95% Suomessa myytävistä veneistä.
Vienti pienoiskuva|Gran Canarialla operoiva turistisukellusvene Golden Shark on suomalaisen Mobimarin tuote. Suomessa valmistetuista veneistä toimitetaan vientiin 76 %.
Vuonna 2021 Suomesta vietiin 12 630 venettä, kaikkiaan 47:ään maahan, yhteensä 397,5 miljoonan euron arvosta . Tämä oli alan kaikkien aikojen ennätys.
Venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 518 miljoonaa euroa. Suomen koko tavaravienti oli arvoltaan lähes 68,6 miljardia euroa.
Suomessa valmistettujen veneiden tärkeimmät vientimaat ovat määrissä mitattuna Ruotsi, Norja ja Venäjä. Vuonna 2021 Ruotsiin vietiin 6 244 venettä, Norjaan 3 346 venettä ja Venäjälle 1 238 venettä. Venäjän-viennistä lähes kaksi kolmasosaa muodostui Meksikosta tuotujen vesijettien jälleenviennistä.
Rahassa mitattuna tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, arvoltaan 95,1 miljoonaa euroa; Brittiläiset Neitsytsaaret, arvoltaan 85,7 mijoonaa euroa; Norja, 58,2 miljoonaa; Italia, 26,8 miljoonaa; sekä Malta, arvoltaan 22,4 miljoonaa euroa, joka koostui yhdestä ainoasta veneestä .
Suomesta vietävät veneet ovat enimmäkseen pienehköjä avoveneitä ja keulahytillisiä daycruisereita. Viennin toisen merkittävän tuoteryhmän muodostavat luksuspurjeveneet. Valmistus 60 prosenttia Suomessa valmistettavista veneistä rakennetaan Pohjanlahden rannikolla, 200 kilometrin pituisella vyöhykkeellä, joka ulottuu Vaasasta Kalajoelle.
Suomen venealalle on tyypillistä, että valmistajia on monia ja ne ovat muutamaa lukuun ottamatta pieniä. Valmistettujen veneiden lukumäärä valmistajaa kohti on alhainen. Alalle tulee ja alalta poistuu runsaasti yrityksiä. Erilaisia brändejä on runsaasti, mikä voidaan katsoa haitaksi viennissä.Vuorinen & Kurki: Ui tai uppoa – Toimialatutkimus Suomen venealasta. Vaasan yliopiston julkaisuja selvityksiä ja raportteja 161. Vaasa 2010 https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-299-1.pdf
Muutama kotimaisista venevalmistajista on saavuttanut toiminnassaan massatuotannon etuja. Näitä ovat esimerkiksi Terhi, Bella, Finn-Marin/Finnmaster ja Yamarin.
Valmistusmäärissä mitattuna Suomen suurin venevalmistaja on Otto Brandt -konserni, joka omistaa Terhin, Silverin ja TG:n merkit ja pystyy valmistamaan kuudella tehtaallaan 7000 venettä vuosittain.
Markkinointi Suomalaisten venevalmistajien kilpailukyky perustuu usein siihen, että veneet ovat kilpailijoita paremmin Pohjoismaiden olosuhteisiin soveltuvia. Esimerkiksi sään suoja ja rungon kestävyys kivikkoisilla vesillä ovat erityisiä valtteja markkinoilla. Tähän vetoavat esimerkiksi Buster, Silver, Minor/Sargo ja Targa.
Sisustusmateriaalit ja tilaratkaisut on Suomessa valmistetuissa veneissä mietitty paremmin pohjoismaiseen makuun ja olosuhteisiin sopiviksi, mikä näkyy esimerkiksi Finngulfin ja Maestron veneissä.
Kalliimmat purjeveneet Swan ja Baltic on suunniteltu vientiä ajatellen ja niiden vahvuutena voidaan pitää teknistä erinomaisuutta ja laatua.
Suomalaiset venevalmistajat järjestävät yhteistyössä Finnboat Floating Show -tapahtumaa, jossa venelehtien toimittajat pääsevät koeajamaan kaikki suomalaiset veneuutuudet yhdellä kertaa. Tapahtuma on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Se on järjestelyiltään arvostettu ja se houkuttelee toimittajia kautta maailman. Järjestelyjen vastineeksi valmistajat saavat tuotteilleen laajaa näkyvyyttä. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972.
Luettelo nykyisistä valmistajista + Suuria suomalaisia venevalmistajiaYhtiöOmistajaMerkitValmistusmäärä vuodessaLiikevaihto v. 2020 (M€)Liikevaihto v. 2021 (M€)Liikevaihto v. 2022 (M€)Liikevaihto v. 2023 (M€)Työntekijöitä v. 2020Työntekijöitä v. 2021Työntekijöitä v. 2022Työntekijöitä v. 2023LähdeAxopar Boats OyAxopar78,8106,8147,2254750Inhan Tehtaat Oy AbYamaha Motor Europe N.V., Alankomaat; Yamaha Motor Co., Ltd, JapaniBuster, Yamarin, Yamarin Cross70,588,297,8161171174Oy Nautor AbLeonardo Ferragamo ym, ItaliaSwan2567,668,777,0310297308Saxdor Yachts Oy, HelsinkiSakari Mattila ym.Saxdor4,618,636,873,0 -67 -Oy Botnia Marin AbTarga51,850,150,0241247255Bella-Veneet OyNimbus Boats Sweden AB, RuotsiAquador, Bella, Falcon, Flipper85033,138,944,7152160173Oy Kewatec AluBoat AbKewatec15,622,842,6808697Finnmaster Boats OyFinnmaster, Finnmaster Husky, Grandezza34,44241,0175188195Baltic Yachts Oy Ab LtdOttobock-Gruppe, Saksa (80 %)Baltic27,74730,4214210209Marine Alutech Oy AbWatercat, Naiad11,37,75859Sargo Oy Ab, KokkolaSargo (vuoteen 2014 asti: Minor)14,215,718,2535566Boomeranger Boats Oy, LoviisaBoomeranger11,39,513,6414441Terhitec OyOtto Brandt -konserniSilver, Terhi50008,115,15255XO Boats OyXO5,811,5––Linex-Boat OyNord Star8,78,12726AMT-Veneet OyAMT6,611,63132Juha Snell OyFaster5,37,72626Uudenkaupungin Työvene Oy7,420,74643Mobimar10,26,73123
Pienempiä suomalaisia venevalmistajia v. 2022
valmistaja, paikkakunta: merkki
Purjeveneiden tekijöitä Degerö Boat Oy, Tähtelä: Degerö EF Marine Oy, Lohja: EF. EF Marine osti purjeveneiden valmistustoiminnan Eurofinn Marine Oy Ltd:ltä. Maestro Boats öppet bolag, Kokkola: Maestro Ab Scandi Yachts Oy, Uusikaarlepyy: Scandi
Sähköveneiden tekijöitä Bella-Veneet Oy E-Boat Oy, Jurva: EB Elvene, Pietarsaari Elwood Boats Oy, Kuopio: Elwood E-Solar Boat, Jurva JR-boats Oy, Kokkola: Wide Juva Yachts, Helsinki: Juva e/Y Terhitec Oy Valkama Watercrafts Oy, Mikkeli: Picnic Cruiser, AAVe Moottoriveneiden ja soutuveneiden tekijöitä 6T Solutions Oy, Espoo: Castello Alpo Pro Boats Oy, Rauma: Alpo, MAX Alucat Catamarans Oy, Ylöjärvi Black Cat Boats Oy, Rovaniemi Brännbacka Celeriboats, Tahkovuori: Celeri Fantan, Inari: Hybridimoottorilla kulkevia katamaraaneja FreJa Marine Oy Ltd, Porvoo: TG. Yrityksen omistaa Oy Otto Brandt Ab. GB-Marin, Börje Aspfors, Uusikaarlepyy: Nymar Greenbay Marine Ltd, Raippaluoto: G-Force Haltica Oy Säynätsalo: Alutroll Heinlahden Veistämö Oy, Heinlahti: Tiiskeri Hirvas Marine Oy, Espoo HS-Boats Oy, Paimio: Simppu HS-Makes Oy, Kalajoki: Finkari Ilmarin Vene, Helsinki: Ilmarin In Time Yachts Oy (Merione, Sailjet) JR-boats Oy, Kokkola: Wide Ab Kenneth Rönnqvist Oy, Vaasa: Rönnqvist Pro Ab Korsö Båt Oy, Öja: XIB Kulkuri-Veneet Oy, Lohtaja: Kulkuri Kuopion Venevälitys Ky, Kuopio: LadyCruiser Luvia Boats Oy, Eurajoki: Barchetta Nautic Trading Oy, Espoo: Starfish Nautione Oy, Varkaus: Tristan, Nautico Nordic Craft, Porvoo Veneveistämö Syrjäsuo Oy, Piikkiö: Albatross Oy Marino Ab, Sipoo: Marino. Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva lujitemuoviveneiden valmistaja. Parexo Oy, Helsinki Päijän Boats, Lahtihttps://paijanboats.com/fi/ Quarken Boats Oy, Kokkola Red Sky Yachts, Kotka Sailfish Boats Oy, Naantali: Sailfish Silacraft Oy, Pyhtää: Meriläinen, Savolainen, SILA Stoors Ab, Porvoo: Brizo Yachts Suomi-veneet Oy, Kesälahti: Suomi, Pohjantähti Suvi-veneet Oy, Savonlinna: Suvi TL-Marine Oy, Lieto: Aaltomarine Veneveistämö S. Valkonen, Paimio: Fiskari, Suju, Vinha, Whiteline Victorius Oy, Helsinki: Ideal, Kaisla Wectom Oy, Oulu / E-Boat Oy, Jurva: Stella Willy's Boats, Pedersöre: Willy's Woodbacker, Oulu Y-Tiimi, Ylikiiminki: Yki-vene, Kaisla, Ideal
Entisaikojen suomalaisia venevalmistajia
Andrée & Rosenqvist Argo Venetuote Ay Artekno Oy Astra-Marine Ab, Masku: Masmar. Astra-Marine aloitti toimintansa vuonna 1992. Yhtiö valmisti lujitemuovista ja komposiiteista muun muassa pelastus-, luotsi- ja partioveneitä. Omistajiin kuului Antti Aarnio-Wihurihttps://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/1374/Vene+on+kuin+perheenj%C3%A4sen, jolle rakennettiin 23-metrinen Masmar 75 J (huippunopeus 111 km/h). Astra-Marinesta tuli osa Wihuri Oy:tä vuonna 2008 ja lopulta se sulautettiin Wihuri Oy:hyn vuonna 2010http://www.finnboat.fi/linked/fi/FbN_1_11_lowres.pdf. Birka Marin E-Boat Oy, Jurva: EB. Konkurssiin kesällä 2023. Oy Eurodelta Ab, Lohja: Finnsport Eurofinn Marine Oy Ltd, Lohja: EF Eurofinn myi purjeveneiden valmistustoiminnan EF Marinelle, joka toimii edelleen. Fibå-Vene Ky, Lohja: Finnsport. Fibå-Vene aloitti lasikuituisen avoveneen valmistuksella 1965. Sen jälkeen satsattiin suuremmalla panoksella Finnsport 410-tuulilasiveneeseen (1967). Se oli ulkonäöltään onnistunut ja ajo-ominaisuuksiltaan kiitetty malli, joka myi hyvin. V-pohjansa ansiosta siitä tuli suosittu venekilpailuissa. Isompia kilpaluokkia varten 410-mallia pidennettiin 20 cm, jolloin syntyi menestyksekäs malli 430. Vuonna 1972 tuotantoon tuli rohkeasti muotoiltu Finnsport 500. Se pärjäsi kisoissa vaatimattomasti, mutta huviveneenä erinomaisesti ja siitä tuli tuulilasiveneiden klassikko, jota valmistettiin 80-luvulle saakka. Lopulta Bella-Veneet hankki veneen muotit ja myi mallia Bella 510 TL-nimisenä. 1970-luvun alusta lähtien Fibå oli moderni ja tehokas venevalmistaja, jonka teollisilla tuotantolinjoilla valmistui useita veneitä päivittäin. Ruiskulaminaatin käyttäjänä Fibå oli Suomen ensimmäisiä. 1970-luvulla asiakkaat alkoivat haluta tuulilasiveneitä käytännöllisempiä retki- ja matkaveneitä, mutta Fibå-Vene osasi vastata asiakkaiden tarpeisiin. 1970-luvun malleja olivat hardtopit (540 HT ja 560 HT), takahyttiveneet (650 AC ja 700 AC), daycruiser (480 DC) ja avovene (480 R). 80-luvun malleja olivat pienet hyttiveneet (570 Cabin ja 600 Cabin), iso kahden makuuhytin lippulaiva (850/8500) ja ajohyttivene (7500). 80-90 -lukujen vaihteen laman jälkeen Fibå-Vene joutui yritysjärjestelyihin ja Finnsport-veneiden tuotantoa jatkoi Eurodelta Oy puoliplaanaavalla Finnsport 720 DL -mallilla. Lopulta Eurodelta meni konkurssiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin Finnsporteja oli valmistunut liki 30 000 kappaletta. Vielä konkurssin jälkeenkin Finnsportin muoteilla tai nimellä valmistettiin ulkomailla tuotteita, joilla ei ollut alkuperäisen venemerkin kanssa juuri muuta yhteistä kuin nimi. Finnboat Oy: Finnstar. Eero Harilaisen suunnittelemaa Finnstar 19:ää pidetään Suomen ensimmäisenä varta vasten offshoren kisakäyttöön tehtynä veneenä. Finngulf Yachts Oy, Helsinki: Finngulf (1992 – 2011) Finngulf-pursien tuotanto tapahtui viime vaiheessa Virossa. Vuonna 2011 valmistus päättyi konkurssin seurauksena. Tuolloin norjalainen, moottoriveneitä valmistava Tresfjord osti malliston tuotanto-oikeudet ja muotit. Tresfjordin verkkosivu on päivitetty viimeksi vuonna 2013. Finn-Marin ja Seliö Boats yhdistyivät Finnmaster Boats Oy:ksi 2018 Ab FinnYachts Jakobstad Oy, Pietarsaari: Finn Flyerhttp://www.finnboat.fi/linked/se/FinnboatExport2011LR.pdf (1990 – 2012) Finmar-Pemar Fiskars Oyj: Buster, Drive. Fiskars myi Busterin Yamahalle 2015 Framboat (1979 – 1984): Colin Archer Haukilahden Veneveistämö (1982 – 1998): Colin Archer Himangan Muovityö Oy, Himanka. Aloitti toimintansa 1993 muovituotteiden valmistajana, mutta siirtyi vuonna 2015 toiselle alalle. Jeneka Oy, Varkaus: Mr (1996 – 2019) Oy Kaisla-Veneet Ab Kesko-konserniin kuuluva Konekesko Oy myi Yamarin-veneliiketoimintansa vuonna 2016 Inhan Tehtaat Oy Ab:lle, jonka omistaa Yamaha Motor Europe Ab Kulla Boats Oy, Oravainen: Kulla, X-ellent. Yritys aloitti veneiden valmistuksen vuonna 1945. Vuonna 2004 se aloitti X-ellent -veneiden tuotannon. Yritys meni konkurssiin 2011.