Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Tampereeseen vuonna 1972 liitetty Teisko, Vilppulaan ja Virtoihin vuonna 1973 liitetty Pohjaslahti, Ylöjärveen vuonna 2009 liitetty Kuru sekä Mänttä-Vilppulaan vuonna 2009 yhdistetty Vilppula. Tampereen keskustaan on matkaa 73 km.
Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi). Sahateollisuudesta on jäljellä enää vain kaksi sahayritystä. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900-luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy ja Sonoco Alcore. Ruovedellä sijaitsi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan 2012. pienoiskuva|oikea|Ruoveden kunnantalo toukokuussa 2015 pienoiskuva|oikea|Ruoveden kirkko syyskuussa 2006.
Historia Ruoveden alueella oli asukkaita kampakeramiikan ajalla noin 4000–5000 vuotta sitten ainakin Visuvedellä sekä eräissä Tarjanneveden ja Jäminginselän saarissa. Otaksuttavasti näillä seuduilla liikkui lappalaisia niinä aikoina, joilta ei ole esinelöytöjä, joten lapinraunioiksi kutsuttujen kivikasojen alkuperää ei ole pystytty varmistamaan. Keskiajalla Ruoveden seutu oli yläsatakuntalaisten erämaana ja omistuksia oli Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden talollisilla. Eränkäynti loppui kuningas Kustaa Vaasan lakkauttaessa eräomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen uusia asukkaita alkoi saapua Savosta. Ensimmäisenä pappina Ruovedellä mainittiin nimeltä Olavi Matinpoika Sarkki vuonna 1560.Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 5–11. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. .
Suomen sodan aikana Ruoveden komppanian lippumies ja vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto suoritti useita onnistuneita kaappauksia venäläisten selustassa (Rothin ja Spoofin sissiretki). Runoilija Johan Ludvig Runeberg toimi 1820-luvulla kotiopettajana af Enehjelmin suvun omistamassa Ritoniemen kartanossa ja tutustui tänä aikana metsästysretkillään Kurusta kotoisin oleva vänrikki Carl Gustaf Polvianderiin, joka oli toiminut Suomen sodan aikana porilaisten lipunkantajana ja josta tuli yksi vänrikki Stoolin esikuvista. Mahdollisia esikuvia olivat sen lisäksi Ritoniemen kartanon pihan tuvassa asuneen af Enehjelmin sukulainen vänrikki Fredrik Adolf Pelander ja sen aikainen Ruoveden nimismies, kapteeni Kaarle Palmroth.Einar Palmen: Vänrikki Stoolin tarinan esikuvia ja kertojia teoksessa: Runeberg-Ruovesi muistojulkaisu, s. 15. Ruovesi: Runeberg-muistomerkkitoimikunta 1954, 1954 Runebergin otaksutaan saaneen Ruovedellä viettämänään aikana kimmokkeen myös Hirvenhiihtäjät-runoelmaansa. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela vietti aikaa Pekkalan kartanolla.
Ruoveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869 ja kunnansairaala vuonna 1881; kyseessä oli koko Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut kunnansairaala.
Vuonna 1918 sisällissodan aikana Ruoveden taisteluja käytiin Pihlajalahden ja Jäminkipohjan suunnalla sekä Väärinmajan kylässä. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi–Vilppula-tien varressa.
Jatkosodan jälkeen Ruovedelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
Maantiede Luonto Ruoveden halkaisee kahtia Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Näsijärven, Ruoveden ja Tarjanneveden muodostama vesistö, joka kokoaa kunnan alueella Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reittien vedet. Ähtärin reitin vedet laskevat Visuveteen, joka laskee Kaivoskannan kanavan kautta Tarjanneveteen. Pihlajaveden reitti purkautuu Tarjanneveteen pohjoisesta Virtain puolelta. Tarjannevesi laskee Salonsaaren ympäri Syvinginsalmen ja Salmiansalmen kautta Ruoveteen, johon yhtyy idästä Keuruun reitti. Ruovesi puolestaan laskee Kautun kanavan kautta Jäminginselkään ja tämä lopulta Muroleen kanavaa myöten Näsijärveen. Järvenselkiin yhtyy lisäksi monia pienempiä jokia ja puroja. Ruoveden poikki kulkee myös vesistön katkoma harjujakso kaakosta Siikakankaalta kirkonkylän ja Visuveden kylän kautta luoteeseen. Etelässä Oriveden rajalla sijaitseva laaja Siikaneva kuuluu koko Etelä-Suomen huomattavimpiin suoalueisiin. Suolle on rakennettu retkeilyreitti pitkospuineen. Kirkonkylän luoteispuolella sijaitsee Helvetinjärven kansallispuisto.
Aluerakenne Kylät Haapala, Hanho, Haukkamaa, Hyyrylä, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti, Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)
Ruoveden keskustaajama eli ns. kirkonkylä sijaitsee Ritoniemen kylän alueella Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.Lindqvist s. 122 Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtoja tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtoihin 1974.Lindqvist s. 132
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Ruovedellä oli 4 459 asukasta, joista 2 271 asui taajamissa, 2 154 haja-asutusalueilla ja 34:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruoveden taajama-aste on 51,3 %. Ruoveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Ruoveden kirkonkylä 1 958 2 Visuvesi 313
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Liikenne ja infrastruktuuri Ruoveden tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva kantatie 66 Orivedeltä Virtain kautta Lapualle sekä seututiet Keuruun Haapamäelle, Mänttään, Kuruun ja Teiskon kautta Tampereelle. Aikanaan tärkeimpiä liikennevälineitä olivat sisävesilaivat, jotka liikennöivät nykyisin kesäisin Runoilijan tienä tunnettua matkailureittiä Tampereelta Ruoveden kautta Virroille. Reitin varrella ovat Muroleen, Kautun ja Kaivoskannan kanavat, joista kaksi viimeksi mainittua kantatie 66 ylittää siltoja pitkin. Lähimmät rautatieasemat ovat Vilppulan, Haapamäen, Juupajoen ja Oriveden rautatieasemat sekä lähin lentokenttä Tampere-Pirkkalan lentoasema.
Palvelut ja koulutus Ruoveden Yhteiskoulun lukion kotisivut Ruoveden Yhteiskoulun kotisivut
Visuveden koulu https://peda.net/ruovesi/visuvedenkoulu
Kulttuuri Nähtävyydet Helvetinjärven kansallispuisto Kaivoskannan kanava, vanhalta nimeltään Kaivoksen kanava vuoteen 1976 Kalela, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kautun kanava Muroleen kanava Muroleen kirkko Paarlammin museotie Runebergin lähde Runoilijan tie, Ruoveden kautta kulkeva laivareitti, jolla liikennöi SS Tarjanne Ruoveden kirkko Ruoveden kotiseutumuseo Ryövärinkuoppa Syvinkisalmen kaarisilta, jänneväli 70 metriä Haapasaaren lomakylä Kulkurin kappeli
Murre Ruoveden alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.
Ruokakulttuuri Ruoveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla imeläkisko eli imelletty perunalaatikko ja hörkkä, maidosta keitetty juusto.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 75. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruovedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Tarjanteen Seurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruoveden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
Liikunta ja urheilu Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886 Ruoveden Kanoottipurjehtijat RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967 Ruoveden Ryhti, per. 1929. Kasvattanut useita TUL:n kärkipään urheilijoita, mm. aitajuoksijat Eetu, Heikki ja Sakari Seppi
Tunnettuja ruoveteläisiä Alexander Aminoff (1865–1918), maanviljelysneuvos ja valtiopäivämies Gunnar Aminoff (1910–2008), maanviljelysneuvos Heikki Asunta (1904–1959), kirjailija Martti Asunta (s. 1955), metsänhoitaja, yrittäjä, pankin- ja yritysjohtaja, metsäneuvos Mikko Asunta (1911–2005) kansanedustaja Kosti Elo (1873–1940), teatterinjohtaja Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), taidemaalari Jorma Gallen-Kallela (1898–1939), taiteilija Hanna Grobler (s. 1981), korkeushyppääjä Juha Hernesniemi (1947–2023), neurokirurgian professori, ylilääkäri Seppo Juusonen, (1949–), näyttelijä Siimes Kanervio (1880–1918), toimittaja ja suomentaja Kalle Kauttu (1920–2000), metsäneuvos, ylijohtaja Pertti Korppoo (1937–2009), sahateollisuusmies Väinö Luutonen (1889–1974), näyttelijä Arto Merisalo (s. 1965), Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja, vaalirahoittaja Aukusti Mäkipeska (1812–1887), talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä Einar Palmén (1886–1971), kunnanlääkäri ja lääkintöneuvos Esko Pietilä (1929–1997), yritysjohtaja, kauppaneuvos Raimo Pihlava, Pihlavan Ikkuna Oy:n perustaja Raaka-Arska (s. 1958), muusikko, roudarilegenda Petteri Salminen (1955–1985), muusikko Usko Seppi (1908–1968), kansanedustaja Kalevi Seppälä (1913–1988), metsänhoitaja, yritysjohtaja, metsäneuvos.
Katso myös Luettelo Ruoveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Ruoveden kunnan kotisivut Tilastokeskus – Ruoveden avainluvut Sven E. Lindqvist – Ruovesi ennen ja nyt 1992
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit