Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Toholampi tunnetaan Lestijokilaakson maitokuntana. Toholammin asutus seuraa nauhamaisesti jokivartta pitkin. Lestijoki on kunnan maisemallinen selkäranka, jonka jokilaaksoa kuvaavat kumpuilevat pellot. Jokivarren itäpuolella maasto muuttuu Suomenselän vedenjakaja-alueeksi soineen ja pienine järvineen.
Toholammin naapurikunnat ovat Kannus, Kokkola, Lestijärvi, Reisjärvi ja Sievi.
Nimi Toholammin nimen alkuperä juontaa juurensa Lestijoessa olevaan järvimäiseen suvantokohtaan, jota kutsuttiin muinoin Toholammeksi. Nimen alkuosa toho viittaa vanhaan kansankielen sanaan, joka tarkoitti merkki- tai merkinantotulta. Kun alueen ensimmäinen virallinen asutus kirjattiin asiakirjoihin vuonna 1568, paikkaa kutsuttiin aluksi perustajansa mukaan Kalliokosken kyläksi. Kuitenkin 1570-luvulla nimeksi vakiintui vesistön mukaan Tohalammi tai Tohilampi. Kunnasta käytetään yleisesti puheessa rinnakkaisnimeä Lamppi. Nykyisen Tampereen alueella sijaitsevien Tohloppi-järven ja entisen Tohloppilan kylän nimillä on nimistötutkimuksen mukaan todennäköisesti yhteiset juuret Toholammin pitäjännimen kanssa.Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 254. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. .
Historia Ihminen saapui Toholammin seudulle kampakeraamisen kulttuurin aikoihin. Kivikautisia asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.
Suomalaiset saapuivat 1100 jaa. saamelaisten erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. Kainulaisiksi ja myöhemmin pirkkalaisiksi nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa Karkun pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös hämäläiset ulottivat eräretkensä Pohjanmaalle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat Päijänteen rannoille.
Toholammin varhaisin tunnettu asukas lienee vuoden 1551 nokkaveroluettelossa ensi kerran mainittu Matti Oravainen. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui nuijasodasta huolimatta, kun savolaiset muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului Suur-Lohtajaan.
Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien tervametsien löytyvän Kannuksen Mutkalammilta ja Toholammilta. Tervanpoltosta tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi talonpoikia irrottautumaan puhtaasta luontaistaloudesta ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista raudanvalmistusta harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.
Toholammin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että sade ja lumi löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1765. Rakennusmestarina toimi kalajokilainen Matti Jylkkä. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.
Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet suuret kuolonvuodet ja vuonna 1714 alkanut isoviha. Isonvihan aikana venäläiset tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.
pienoiskuva|vasen|Toholammin kirkko Vaasan läänin kuvernööri tuomitsi vuonna 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti Carl Axel Setterberg vuonna 1857. Rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski Kaustiselta. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. Uusi kirkko nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli senaatin päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen kirkkoherran, rovasti Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1883 Sääksmäen kappalainen Johannes Schönberg.
Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.
Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja 1910 4 426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, siirtolaisuus vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Etelä-Pohjanmaan Isokyrö, Kortesjärvi ja Alajärvi. Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5 000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan maataloudesta vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3 828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4 000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4 070. 1990-luvun alussa koettu lama käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3 462.
Maantiede Luonto Toholammin maiseman kolme pääpiirrettä ovat maaston tasaisuus, laajat suot ja kunnan läpi kaakosta luoteeseen virtaavan Lestijoen laakso. Peltoalueet keskittyvät Lestijoen ja sen sivupurojen varsille. Järviä on 48, joista suurin on Särkijärvi.
Kallioperä on pääasiassa graniittia, granodioriittia ja gneissiä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko gabroalue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä savi, laakson sivuilla moreeni, hiekka ja turve, joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa mannerjään liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on Pohjanlahteen viettävää tasankoa. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma Raikonharju on Kokkolan rajan tuntumassa.
Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko aapa- tai keidassoita. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan – Tuomikonnevan – Ison Lampinevan soidensuojelualue.
Toholammin tärkein vesistö on runsaskoskinen ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee Härkäoja ja kirkonkylän eteläpuolella Sarkoja ja Kivioja. Toholammilla on 48 järveä, joista suurimmat ovat Särkijärvi kaakossa, Iso-Hongistonjärvi lounaassa ja Haarajärvi idässä.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2023 lopussa Toholammilla oli 2850 asukasta. Kunnassa on vain yksi taajama, Toholammin kirkonkylä.
Kylät Alakylä Asiala Hirvikoski Häkkilä Härkäneva Kirkonkylä Kleemola Kotila Jämsä Lamu Markki Maunu Määttälä Oikemus Parhiala Riuttanen Purontaka Sykäräinen
Väestö
Toholammin asukasluku on yhteensä asukasta. Toholammin asukasluku nousi 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin ja pysytteli 4 000 asukkaan tuntumassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Toholammin asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Toholammilla ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Toholammin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Toholammin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Toholammin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 2 536 asukasta, vuonna 2035 noin 2 374 asukasta, vuonna 2040 noin 2 266 asukasta ja vuonna 2045 noin 2 190 asukasta.
Hallinto ja politiikka Kunnallinen päätöksenteko Toholammin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2025 lähtien Juho Niemelä. Ylintä päätösvaltaa Toholammin kunnanssa käyttää 17-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Raija Potila (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Ulla-Riitta Harju (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Jukka Rimpioja (kok.).
Kunnan hallintoa johtaa 7-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Ville Suomala (kesk.) ja varapuheenjohtajana Hanna Nurmela (kesk.). Kunnassa toimivia lautakuntia ovat rakennus- ja ympäristölautakunta ja sivistyslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Vaalit Toholammin suurin puolue on ollut perinteisesti Suomen Keskusta. Keskusta on ollut Toholammin kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Keskusta on kerännyt pääsääntöisesti yli 60 prosenttia kunnan äänistä.
Toiseksi suurin puolue on perinteisesti ollut SDP, joka on saavuttanut keskimääräisesti noin 15 prosentin kannatusta. Kokoomus on puolestaan ollut perinteisesti kolmanneksi suurin puolue noin 10 prosentin kannatuksella. Muista puolueista kristillisdemokraatit ovat keränneet 1990-luvulta lähtien Toholammilla valtakunnallista korkeampaa kannatusta.
Toholampi kuuluu kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin.
Kunnanjohtajat 1970–1995: Aaro Marjakangas 1995–2004: Pekka Rajala 2005–2015: Jari Kangasvieri 2015–2025: Jukka Hillukkala 2025→ Juho Niemelä
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Toholampi kuuluu Kaustisen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 31 231 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 65. suurin. Alueellinen BKT on Manner-Suomen kolmanneksi pienin.