pienoiskuva|pysty|Holstein-Gottorp-Romanovin vaakuna. thumb|pysty|Romanov-suvun lippu (Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883). Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan. Romanovit käyttivät tsaarin ja 1700-luvun alusta alkaen myös Venäjän keisarin hallitsijanimeä.

Suvun alkuperä Varhaisin tunnettu Romanovien esi-isä oli 1340-luvulla Moskovan suuriruhtinas Semjonia palvellut pajari Andrei Kobyla. Hänen jälkeläisissään oli useita Moskovan suuriruhtinaita palvelleita merkittäviä sotapäälliköitä.Romanov dynasty Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.9.2017.Nordisk familjebok (1916), s. 702 Runeberg.org. Viitattu 20.9.2017. Andrei Kobylan poika Fjodor sai lempinimen Koška, ’kissa’, ja tämän jälkeläiset käyttivät sukunimeä Koškin. Fjodorin pojanpojanpojan Juri Zaharevitš Koškinin nuorempi poika oli Roman Jurevitš Zaharin-Jurev (k. 1543), jonka tyttärestä Anastasia Romanovna Zaharjina-Jurjevasta tuli vuonna 1547 tsaari Iivana IV Julman ensimmäinen vaimo. Romanovin suku polveutuu Roman Jurevitšin pojasta Nikita Romanovitš Zaharin-Jurevista, jonka lapset ottivat sukunimen Romanov merkittävän isoisänsä, tsaarin apen mukaan. Nikita Romanovitš nai ruhtinas Aleksandr Šuiškin tyttären, mikä kytki myös hänen perheensä pian sammuneeseen Rurikin dynastiaan ja sen Šuiškin haaraan.

Romanovien valtakausi thumb|left|pysty|Romanov-dynastian perustaja Mikael Romanov vuonna 1636 maalattuna. Romanovit nousivat Venäjän hallitsijasuvuksi, kun säätykokous zemski sobor valitsi helmikuussa 1613 Nikita Romanovitšin 16-vuotiaan pojanpojan Mikael (Mihail) Fjodorovitš Romanovin Venäjän tsaariksi ja hänet kruunattiin nimellä Mikael I. Mikael Romanovin valtaannousu päätti Venäjällä viisitoista vuotta kestäneen sekasorron ajan. Venäjän kruunu periytyi tämän jälkeen Romanovin suvussa, mutta koska pysyvää kruununperimysjärjestystä ei ollut, vallanvaihdoksiin liittyi useasti perimyskiistoja ja palatsivallankaappauksia. Välillä kruunu siirtyi hallitsijoiden puolisoille. Pietari I Suuri sääti vuonna 1722 ensimmäisen kruununperimyslain, jonka mukaan hallitsija sai nimetä seuraajansa, mutta se muutti tilanteen vain sekavammaksi. Yksiselitteinen kruununperimysjärjestys säädettiin viimein keisari Paavalin I:n aikana vuonna 1797.

Alkuperäinen Mikael Romanovin suku sammui mieslinjalta Pietari II:n kuoltua vuonna 1730, ja viimeinen ”aito” Romanov oli vuonna 1762 kuollut keisarinna Elisabet. Myöhemmät Romanovit olivat Elisabetin siskonpojan Pietarin III:n jälkeläisiä ja siten periaatteessa Holstein-Gottorpin sukua, mutta he käyttivät silti nimeä Romanov.

Romanovit syrjäytettiin vallasta vuonna 1917 helmikuun vallankumouksessa, jolloin valta siirtyi aluksi Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Myöhemmin samana vuonna tapahtuneen lokakuun vallankumouksen jälkeen pääosa suvusta siirtyi maanpakoon. Venäjälle jääneet suvun edustajat vangittiin ja surmattiin Venäjän sisällissodan aikana.

Myöhemmät vaiheet Romanovin suvun päämiehen asema on ollut kiistelty sen jälkeen, kun viimeinen keisari Nikolai II jälkeläisineen ja veljineen murhattiin vuonna 1918. Perimysjärjestyksessä seuraavana ollut Nikolai II:n serkku Kirill Vladimirovitš Romanov julistautui vuonna 1924 keisariksi maanpaossa, mitä tämän isän serkun Nikolai Nikolajevitš Romanovin ympärille ryhmittyneet vastustivat. Kirill Vladimirovitšin pojan Vladimir Kirillovitš Romanovin kuoltua vuonna 1992 pojattomana kilpailevia vaatimuksia suvun päämiehen asemasta ovat esittäneet muun muassa tämän tytär Maria Vladimirovna Romanova, jonka mukaan suvussa ei morganaattisten avioliittojen vuoksi enää ole kruunuun oikeutettuja mieslinjaisia perillisiä, ja toista sukuhaaraa edustanut Nikolai Romanovitš Romanov, joka kiisti tämän tulkinnan.Dynastic Succession Russian Imperial House. Viitattu 11.10.2017.Nikolai Romanovitš Romanov: Succession of the Imperial House of Russia Romanovfamily.org. Viitattu 11.10.2017.

Venäjää hallinneet Romanovit Mikael I (1613–1645) Aleksei I (1645–1676), Mikael I:n poika Fjodor III (1676–1682), Aleksei I:n poika Iivana V (1682–1696), Fjodor III:n veli, Pietari I:n kanssahallitsija Pietari I Suuri (1682–1725), Fjodor III:n ja Iivana V:n velipuoli, hallitsi yksin vuodesta 1696 Katariina I (1725–1727), Pietari I:n leski (Skowronskin sukua) Pietari II (1727–1730), Pietari I:n pojanpoika Anna (1730–1740), Iivana V:n tytär Iivana VI (1740–1741), Iivana V:n tyttärentyttärenpoika (isänsä puolelta Braunschweig-Wolfenbüttelin sukua) Elisabet (1741–1762), Pietari I:n ja Katariina I:n tytär Pietari III (1762), Elisabetin sisarenpoika (isänsä puolelta Holstein-Gottorpin sukua) Katariina II Suuri (1762–1796), Pietari III:n puoliso (Anhalt-Zerbstin sukua) Paavali I (1796–1801), Pietari III:n poika (hänestä alkaen kaikki Romanovit Holstein-Gottorpin sukua) Aleksanteri I (1801–1825), Paavali I:n poika Konstantin Pavlovitš (1825), Aleksanteri I:n veli (julistettiin keisariksi Aleksanterin kuoltua, mutta torjui kruunun) Nikolai I (1825–1855), Aleksanteri I:n veli Aleksanteri II (1855–1881), Nikolai I:n poika Aleksanteri III (1881–1894), Aleksanteri II:n poika Nikolai II (1894–1917), Aleksanteri III:n poika Mikael Aleksandrovitš (1917), Nikolai II:n veli (Nikolai II luovutti helmikuun vallankumouksessa kruunun veljelleen, joka luovutti sen seuraavana päivänä väliaikaiselle hallitukselle.)

Suvun muita jäseniä Sofia Aleksejevna (1657–1704), Aleksei I:n tytär, Iivana V:n ja Pietari I:n sijaishallitsija Anna Petrovna Romanova (1708–1728), suuriruhtinatar, Pietari I:n tytär Aleksandra Pavlovna Romanova (1783–1801), Paavali I:n tytär Jelena Pavlovna Romanova (1784–1803), Paavali I:n tytär Maria Pavlovna Romanova (1786–1859), Paavali I:n tytär, Saksi-Weimarin herttuatar Jekaterina Pavlovna Romanova (1877–1819), Paavali I:n tytär, Württenbergin kuningatar Anna Pavlovna Romanova (1795–1865), Paavali I:n tytär, Hollannin kuningatar Mihail Pavlovitš Romanov (1798–1849), Paavali I:n poika, suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanov (1827–1892), suuriruhtinas ja amiraali, keisari Nikolai I:n poika Nikolai Konstantinovitš Romanov (1850–1918), suuriruhtinas, tutkimusmatkailija, liikemies ja kastelujärjestelmien kehittäjä, Konstantin Nikolajevitš Romanovin poika Mihail Nikolajevitš Romanov (1832–1909), Nikolai I:n poika, sotamarsalkka, Transkaukasian kenraalikuvernööri, jonka lapsia olivat: Nikolai Mihailovitš Romanov (1859–1919), suuriruhtinas, jalkaväenkenraali, historioitsija ja entomologi Anastasia Mihailovna Romanova (1860–1922), Mecklenburg-Schwerinin suurherttuatar Mihail Mihailovitš Romanov (1861–1929) Georgi Mihailovitš Romanov (1863–1919) Aleksandr Mihailovitš Romanov (1866–1933), suuriruhtinas, merivoimien upseeri, kirjailija ja tutkimusmatkailija Sergei Mihailovitš Romanov (1869–1918), suuriruhtinas Aleksei Mihailovitš Romanov (1875–1895) Konstantin Konstantinovitš Romanov (1858–1915), Nikolai I:n pojanpoika, jonka lapsia olivat: Ioann Konstantinovitš Romanov (1886–1918) Gavriil Konstantinovitš Romanov (1887–1955), suuriruhtinas Tatiana Konstantinova Romanova (1890–1970), abbedissa Äiti Tatjana Konstantine Konstantinovitš Romanov (1891–1918) Oleg Konstantinovitš Romanov (1892–1914) Igor Konstantinovitš Romanov (1894–1918) Georgi Konstantinovitš Romanov (1903–1938), sisustusarkkitehti Natalia Konstantinova Romanova (1905 – kuoli lapsena) Vera Konstantinova Romanova (1906–2001) Nikolai Nikolajevitš Romanov (1856–1929), Nikolai I:n pojanpoika, venäläinen kenraali Pjotr Nikolajevitš Romanov (1864–1931), Nikolai I:n pojanpoika, jonka jälkeläisiä olivat: Marina Petrovna Romanova (1892–1981) Roman Petrovitš Romanov (1896–1978) Nikolai Romanovitš Romanov (1922–2014), suvun päämies Dimitri Romanov (1926–2016), Tanskaan muuttanut pankkimies ja kirjailija, veljensä jälkeen suvun päämies Nadežda Petrovna Romanova (1898–1988) Sofia Petrovna Romanova (1898 – kuoli lapsena) Aleksandra Aleksandrovna Romanov (1842–1849), Aleksanteri II:n tytär Nikolai Aleksandrovitš Romanov (1843–1865), Aleksanteri II:n poika, kruununperijä Vladimir Aleksandrovitš Romanov (1847–1909), suuriruhtinas, Aleksanteri II:n poika Kirill Vladimirovitš Romanov (1876–1936), vara-amiraali ja kruununtavoittelija, Vladimir Aleksandrovitš Romanovin poika Vladimir Kirillovitš Romanov (1917–1992), kruununtavoittelija, Kirill Vladimirovitš Romanovin poika Leonida Georgijevna Romanova (1914–2010), Vladimir Kirillovitš Romanovin puoliso Maria Vladimirovna Romanova (s. 1953), suuriruhtinatar ja kruununtavoittelija, Vlarimir Kirillovitš Romanovin tytär Andrei Vladimirovitš (1879–1956),/suuriruhtinas, kenraalimajuri ja senaattori, Vladimir Aleksandrovitš Romanovin poika Jelena Vladimirovna (1882–1957), suuriruhtinatar, Kreikan prinsessa, prinssi Nikolaoksen puoliso, Vladimir Aleksandrovitš Romanovin tytär Aleksei Aleksandrovitš Romanov (1850–1908), Aleksanteri II:n poika, Venäjän laivaston ylipäällikkö Maria Aleksandrovna Romanova (1853–1920), Aleksanteri II:n tytär Pavel Aleksandrovitš Romanov (1860–1919), Aleksanteri II:n poika, jonka lapsia olivat: Maria Pavlovna Romanova (1890–1958) Dmitri Pavlovitš Romanov (1891–1941), Rasputinin murhaaja Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (1869–1870), Aleksanteri III:n poika Georgi Aleksandrovitš Romanov (1871–1899), Aleksanteri III:n poika Ksenia Aleksandrovna Romanova (1875–1960), Aleksanteri III:n tytär, jonka jälkeläisiä olivat: Irina Aleksandrovna Romanova (1895–1970) Andrei Aleksandrovitš Romanov (1897–1981) Olga Romanoff (s. 1950), englantilainen prinsessa, Andrei Aleksandrovitš Romanovin tytär Fjodor Aleksandrovitš Romanov (1898–1968) Nikita Aleksandrovitš Romanov (1900–1974) Dmitri Aleksandrovitš Romanov (1901–1980) Rostislav Aleksandrovitš Romanov (1902–1978) Vasili Aleksandrovitš Romanov (1907–1989) Olga Aleksandrovna Romanova (1882–1960), Aleksanteri III:n tytär Olga Nikolajevna Romanova (1895–1918), Nikolai II:n tytär Tatjana Nikolajevna Romanova (1897–1918), Nikolai II:n tytär Marija Nikolajevna Romanova (1899–1918), Nikolai II:n tytär Anastasia Nikolajevna Romanova (1901–1918), Nikolai II:n tytär Aleksei Nikolajevitš Romanov (1904–1918), Nikolai II:n poika ja kruununperillinen

Katso myös Venäjän hallitsijat (882–1917)

Lähteet

Aiheesta muualla

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit