Gregorius Lisitzin (8. huhtikuuta 1865 Käkisalmi − 27. tammikuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen vuori-insinööri, filosofian maisteri ja toimitusjohtaja.Lisitzinin kuolinilmoitus, Laatokka, 30.01.1930, nro 11, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotGregorius Lisitzin, Käkisalmen Sanomat, 30.01.1930, nro 11, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot60 vuotta, Uusi Suomi, 08.04.1925, nro 81, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotVuorineuvos Gr. Lisitzin, Laatokka, 28.01.1930, nro 10, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lisitzin pääsi ylioppilaaksi 1885 Viipurin ruotsalaisesta lyseosta. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja suoritti vuoritutkinnon 1890. Hän opiskeli sitten Saksassa Freibergin vuoriakatemiassa ja valmistui sieltä vuori-insinööriksi 1892.
Lisitzin oli Suomessa Värtsilän ja Karttulan ruukkien johtajana ja sen jälkeen hän oli Belgialais-Venäläisen vuoriteollisuusyhtymän palveluksessa ja teki tarkastusmatkoja yhtymän teollisusulaitoksille Belgiasta aina Uralille saakka. Lisitzin palasi Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen, ja hän toimi Pitkäranta Bruk Oy:n toimitusjohtajana. Lisitsin oli tunnettu sekä kotimaassa että ulkomailla lämpötekniikan ja erityisesti polttoturpeen käytön asianatuntijana. Hän laati kirjoitelmia ja piti esitelmiä Suomalaisten teknikkojen seurassa ja Viipurin teknillisessä klubissa, jonka kunniajäsen hän oli. Lisitzin toimi 1920-luvulla myös Läskelä-Pitkäranta-rautatietoimikunnan puheenjohtajana ja vaikutti siihen, että rata saatiin rakennettua.Läskelän-Pitkärannan radan synty oli monien suurten vaikeuksien takana, Laatokka, 10.03.1934, nro 29A, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Gregorius Lisitzin oli naimisissa Eugenie Maria de Ratomskan kanssa. Heidän tyttärensä oli filosofian tohtori, talassologi Eugenie Lisitzin.Vem och vad? Biografisk handbok 1967 : Eugenie Lisitzin
Lähteet
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Vuonna 1865 syntyneet Luokka:Vuonna 1930 kuolleet