Kazimir Stanislavovitš Barantsevitš (; 3. kesäkuuta (j. 22. toukokuuta) 1851 Pietari – 26. heinäkuuta 1927Баранцевич Казимир Станиславович, znaniy.com ) oli venäläinen novellisti, puolalaista sukujuurta. Hän on novelleissaan esittänyt tarkkanäköisiä havaintoja köyhien ja kärsivien elämästä, jonka tuntee omasta kokemuksestaan.Barantsevitš Kazimir, Tietosanakirja osa 1, palsta 854, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Barantsevitšin isä oli puolalainen ja äiti ranskalainen. Hänen oli elannon hankkimiseksi otettava työpaikka konttorissa. Hän meni 1873 naimisiin talonpoikaisnaisen kanssa ja otti työpaikan raitiovaunuyhtiöstä.
Barantsevitš sai vuonna 1873 Aleksandrinski-teatteriin esitettäväksi näytelmänsä Opritšina, joka on runomuotoinen versio A. K. Tolstoin historiallisesta romaanista Ruhtinas Serebrjani. Hänen kertomuksiaan ja hahmotelmiaan julkaistiin ensin lehdissä, ja ensimmäinen kokoelma ilmestyi 1883, toinen 1885 ja lisäksi vielä kolme nidettä sekä romaani Raba (1888). Barantsevitšin kirjailijuutta voi lähinnä luonnehtia melankoliseksi romantiikaksi. Mieluiten hän kuvaa ihmisiä, jotka kärsivät kurjissa oloissa: köyhtyneitä aatelismiehiä, köyhiä virkamiehiä ja pikkuporvareita. Novelli Tšužak ('Vieras') käsittelee älykkään sivistysintoilijan kaupunkilaista suhdetta maalaisväestöön, ja Bortsy ('Painijat') ihannoi maalaiselämää verrattuna kaupunkielämään.Barantsevitj, Kazimir Stanislavovitj, Nordisk familjebok Uggleupplagan. 2, palsta 894
Lähteet
Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1851 syntyneet Luokka:Vuonna 1927 kuolleet