Mätäsansikka (Waldsteinia geoides) on ruusukasvien heimoon ja ansikoiden sukuun kuuluva kasvilaji, jota käytetään koristekasvina.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|vasen|Viisiteräinen kukka lähikuvassa. pienoiskuva|vasen| Mätäsansikka on ainavihanta tai puoliainavihanta, monivuotinen ruohokasvi, jonka kasvukorkeus on 15–30 senttimetriä. Kasvi muodostaa maavarren, mutta ei rönsyjä. Lehdet ovat herttamaisia-munuaismaisia Kolmiomainen lehtilapa muodostuu 3–5 osasta; lehdet ovat kiiltäviä ja sahalaitaisia.
Kasvi kukkii keväällä huhti-toukokuussa. Kukat ovat keltaisia ja viisiteräisiä, samantapaisia kuin metsämansikalla; niistä kehittyy pieniä, kuivia, syötäväksi kelpaamattomia pähkylöitä.
Kromosomiluku on 2n = 14.
Levinneisyys Mätäsansikka kasvaa luonnonvaraisena entisten Tšekkoslovakian ja Jugoslavian alueilla, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Länsi-Ukrainassa sekä lisäksi vieraslajina Norjassa. Lajia ei esiinny Euroopan ulkopuolella.
Elinympäristö Mätäsansikka kasvaa metsissä, pensaikoissa ja vuorten rinteillä.
Käyttö Mätäsansikkaa voidaan käyttää maanpeitekasvina puuryhmien alla.
Nimi Ansikoiden suvun tieteellinen nimi Waldsteinia on annettu itävaltalaisen kasvitieteilijän ja kirjailijan, kreivi Franz Adam von Waldstein-Wartenbergin (1759–1823) kunniaksi. Lajiepiteetti geoides puolestaan tarkoittaa "Geumia muistuttavaa" ja viittaa mätäsansikan lehtien samankaltaisuuteen kellukoiden (Geum) lehtien kanssa.
Lähteet
Luokka:Ansikat