Gulzarilal Nanda (4. heinäkuuta 1898 – 15. tammikuuta 1998) oli intialainen poliitikko, joka toimi kahdesti maansa väliaikaisena pääministerinä vuosina 1964 ja 1966. Hän oli maansa sisäministeri vuosina 1963–1966 ja työministeri 1962–1963.
Elämäkerta Nanda syntyi vuonna 1898 Brittiläisen Intian Sialkotissa, nykyisen Pakistanin alueella. Hän kouluttautui nuoruudessaan Allahabadin yliopistossa, josta hän siirtyi Bombayhin taloustieteen professoriksi vuonna 1921. Tuolloin hän tapasi Mahatma Gandhin, joka pyysi häntä liittymään mukaan Intian itsenäisyysliikkeeseen ja auttamaan Ahmedabadin tekstiilityöläisiä järjestäytymään. Ahmedabadissa hän osallistui maansa vanhimman työväenyhdistyksen Majoor Mahajanin perustamiseen yhdessä Anasuya Sarabhain kanssa. Vuonna 1931 hän joutui vankilaan poliittisen toimintansa vuoksi.
Bombayn lainsäätäjäksi hänet äänestettiin vuonna 1937, jonka jälkeen hän toimi kaksi vuotta Bombayn työministerinä. Ura kansallisessa parlamentissa alkoi vasta 1952, kun hänestä tuli ministeri Jawaharlal Nehrun hallituksessa. Hän toimi eri ministerin tehtävissä vuoteen 1964, jolloin pääministerin kuoltua hän sai toimia hetken väliaikaisena pääministerinä. Hän aloitti vuonna 1963 sisäministerinä, mutta erosi kolme vuotta myöhemmin, kun parlamenttitalon edessä järjestetty lehmänteurastamisen kieltämiseen pyrkinyt mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi.
Seuraavan pääministerin Lal Bahadur Shastrin kuolema vuonna 1966 teki hänestä jälleen väliaikaisen pääministerin. Sen jälkeen hän jatkoi ministerinä Indira Gandhin hallituksessa, kunnes päätti siirtyä eläkkeelle vuonna 1971. Hän oli rautatieministeri poliittisen uransa viimeisinä vuosina 1970–1971.
Lähteet
Aiheesta muualla
Intian pääministerinkanslian kuvaus Gulzarilal Nandasta
Luokka:Intian pääministerit Luokka:Intian sisäministerit Luokka:Intian työministerit Luokka:Lok Sabhan jäsenet Luokka:Intian kongressipuolueen poliitikot Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet