Ronald Reaganin salamurhayritys tapahtui Washington D.C:ssä 30. maaliskuuta vuonna 1981. John Hinckley ampui kuusi laukausta kohti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagania ja hänen saattuettaan.
Reagan ja kolme muuta haavoittuivat hyökkäyksessä, mutta toipuivat myöhemmin sairaalassa.
Tapahtuman taustat John Hinckleyllä oli pakkomielle näyttelijä Jodie Fosteriin.O’Reilly & Dugard 2015, s. 13 Foster näytteli vuoden 1976 elokuvassa Taksikuski, jossa yksi henkilöistä suunnittelee presidenttiehdokkaan murhaa. Hinckley katsoi elokuvan moneen kertaan. Hän halusi saada Fosterin huomion murhaamalla presidentin.O’Reilly & Dugard 2015, s. 169–172 Hinckley kärsi masennuksesta ja psykoottisuudesta.
Hinckley valitsi ensiksi kohteekseensa Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin.O’Reilly & Dugard 2015, s. 138 Lokakuussa 1980 Hinckley pidätettiin aseiden hallussapidosta Nashvillen kansainvälisellä lentoasemalla samana päivänä, kun Carter oli kaupungissa.O’Reilly & Dugard 2015, s. 138–142 Kuukautta myöhemmin Reagan voitti presidentinvaalit.
Tapahtumat
Reagan oli palaamassa limusiinilleen ammattiliiton konferenssista Hilton Hotellista 30. maaliskuuta 1981, noin klo. 14.25, kun Hinckley aloitti ampumisen saattuetta kohti 22-kaliiberisella aseella. Hinckley ampui yhteensä kuusi laukausta muutaman sekunnin aikana.O’Reilly & Dugard 2015, s. 178
Hinckley lyötiin heti tämän jälkeen maahan läheisen yleisön toimesta. Yhdysvaltain salaisen palvelun agentti Jerry Parr työnsi presidentti Reaganin turvaan luodinkestävään limusiiniin.O’Reilly & Dugard 2015, s. 179 Reagan oli tajuissaan, ja kumpikaan miehistä ei heti huomannut Reaganiin osuneen. Reaganin tuntiessa kipua, hän valitti Parrin murtaneen yhden hänen kylkiluistaan heidän hypätessään autoon. Huomatessaan Reaganin olevan loukkaantunut ja yskivän verta, Parr ohjeisti limusiinin kuljettajan ajamaan lähimpään sairaalaan. Autosaattue saapui joitain minuutteja myöhemmin George Washingtonin yliopistolliselle sairaalalle.O’Reilly & Dugard 2015, s. 180
Reagan siirtyi limusiinista sisälle sairaalaan omin voimin, mutta lyyhistyi sisällä maahan. Reagan kiirehdittiin ensiapuun, jossa hänen tilansa huomattiin hengenvaaralliseksi. Reagania vietäessä leikkaukseen, hän vitsaili toivovansa kirurgien olevan republikaaneja.O’Reilly & Dugard 2015, s. 181 Reaganin puoliso ja Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Nancy Reagan saapui sairaalaan melko pian Reaganin jälkeen oltuaan tapahtuma-aikaan Valkoisessa talossa. Ennen leikkausta Reagan tokaisi Nancylle: ”Honey, I forgot to duck.” ()
Reagan haavoittui limusiinista kimmonneesta luodista rintakehäänsä ja käsivarteensa. Hänen keuhkonsa puhkesi, ja hän sai sisäisen verenvuodon. Kirurgit poistivat luodin hänen keuhkoistaan, ja Reagan toipui vammoistaan sairaalassa, josta pääsi kotiutumaan 12 päivän kuluttua.O’Reilly & Dugard 2015, s. 184 Vaikka Reagan pyrki antamaan julkisuudessa kuvan nopeasta toipumisestaan, ampuminen heikensi hänen kuntoaan useiden kuukausien ajan. Ampuminen nosti Reaganin kannatusta.
Luodeista haavoittuivat myös poliisi Thomas Delahanty, salaisen palvelun agentti Tim McCarthy ja Valkoisen talon lehdistösihteeri James Brady. Brady haavoittui päähän ja halvaantui. Hän joutui viettämään loppuelämänsä pyörätuolissa ja kuoli lopulta vuonna 2014 osittain ampumisen seurauksena.O’Reilly & Dugard 2015, s. 286
Seuraukset Hinckley asetettiin tapahtumasta moneen eri syytteeseen, mutta hänet tuomittiin syyntakeettomaksi ja psyykkisesti sairaaksi. Hinckley joutui suljettuun psykiatriseen hoitoon. Aseen ja patruunat Hinckley oli ostanut laillisesti.
Reaganin hallituksen ulkoministeri Alexander Haig aiheutti kohun, kun hän Reaganin ollessa sairaalassa lausui Valkoisessa talossa ”As of now, I am in control of the White House” (). Perustuslain mukainen seuraaja, varapresidentti George H. W. Bush, oli tapahtuma-aikaan matkalla Texasista Washingtoniin.O’Reilly & Dugard 2015, s. 183–186
Vuonna 2014 kuolleen Bradyn ruumiinavauksessa selvisi, että kuolema aiheutui hänen saamistaan vammoista ammuskelussa. Ruumiinavaus käynnisti murhayrityksestä uuden tutkinnan. Syytteitä kuolemasta Hinckleytä vastaan ei kuitenkaan asetettu, sillä Hinckleyn katsottiin olleen syyntakeeton murhayrityksen tapahtuessa. Brady tuli salamurhayrityksen jälkeen tunnetuksi tiukempien aselakien ajajana ja puolestapuhujana.
Hinckley pääsi vapauteen vuonna 2016 oltuaan 35 vuotta psykiatrisessa hoidossa. Hinckley asuu nykyisin yhdessä äitinsä kanssa eikä hän saa poistua talostaan 80 kilometriä kauemmaksi. Hän sai jo aiemmin käydä tapaamassa valvotusti äitiään.
Katso myös Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisen ampuminen John F. Kennedyn salamurha
Huomautukset
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ronald Reaganin salamurhayritys