Sinisimpukka eli tyynenmerensinisimpukka (Mytilus trossulus) on sinisimpukoiden heimoon (Mytilidae) kuuluva nilviäislaji. Sinisimpukka on Itämeren kovien merenpohjien tärkeimpiä eliölajeja, mutta sen päälevinneisyysalue on Tyynenmeren ja läntisen Atlantin pohjoisosissa.
Systematiikka ja levinneisyys Sinisimpukka on osa maailmanlaajuista lähisukuisten simpukkalajien Mytilus edulis -lajikompleksia, johon sen ohella kuuluvat atlantinsinisimpukka (Mytilus edulis) ja välimerensinisimpukka (Mytilus galloprovincialis). Nämä lajit on vaikea erottaa ulkoisten tuntomerkkien perusteella, ja ne voivat myös risteytyä keskenään.
Sinisimpukka Mytilus trossulus on pohjoisen Tyynenmeren vuorovesialueiden tärkein kotoperäinen sinisimpukkalaji. Pohjois-Amerikassa sitä tavataan Kaliforniasta Alaskaan ja Aasiassa Hokkaidosta pohjoiseen. Etelärajoillaan se risteytyy välimerensinisimpukan kanssa, joka on Tyynessämeressä ihmisen tuoma vieraslaji.McDonald JH; Seed R; Koehn RK (1991). Allozymes and morphometric characters of three species of Mytilus in the Northern and Southern Hemispheres". Marine Biology. 111 (3): 323–333. doi:10.1007/BF01319403
Pohjois-Atlantissa sinisimpukkaa tavataan Yhdysvaltain Mainen rannikolta pohjoiseen Kanadaan asti, sekä hajanaisilla paikoilla Pohjois-Euroopan rannikoilla, mm. Kuolan niemimaalla ja Vienanmeressä.Väinölä R; Strelkov P (2011). Mytilus trossulus in Northern Europe. Marine Biology. 158 (4): 817–833. doi:10.1007/s00227-010-1609-z Näillä alueilla se esiintyy usein rinnakkain ja risteytyy yleislevinneisyydeltään eteläisemmän atlantinsinisimpukan kanssa. Itämeressä elää muista erillinen ja erikoinen sinisimpukkakanta, jossa sinisimpukan (Mytilus trossulus) geneettiseen taustaan on sekoittunut vähän atlantinsinisimpukan geenejä, ja jonka mitokondrio-DNA on kokonaan korvautunut atlantinsinisimpukan mtDNA:lla. Itämeren sinisimpukan ja atlantinsinisimpukan välinen hybridivyöhyke sijaitsee Tanskan salmissa.
Arktisella alueella sinisimpukkaa tavataan Luoteis-Grönlannissa 71°N - 77°N leveysasteilta.Mathiesen S; Thyrring J; Hemmer-Hansen J; Berge J; Sukhotin A; Leopold P; Bekaert M; Sejr MK; Nielsen EE (2016). Genetic diversity and connectivity within Mytilus spp. in the subarctic and Arctic. Evolutionary Applications. 10 (1): 39–55. doi:10.1111/eva.124150
Itämeren sinisimpukka Sinisimpukka on Itämeressä yleinen kiinteillä alustoilla korkeintaan 30 metrin syvyydessä. Matalassa suolapitoisuudessa se kasvaa enintään 4 senttimetrin mittaiseksi. Valtamerissä maksimipituus on 9 senttimetriä.
Sinisimpukka on yksi Itämeren avainlajeista. Se muodostaa fyysisen elinympäristön monille eliöille ja pääravintolähteen toisille. Esimerkiksi haahkat syövät pääasiassa sinisimpukoita, ja huonoina simpukkavuosina myös haahkakannat romahtavat.
Sinisimpukan sukupuolet ovat erlliset. Lisääntyminen tapahtuu keväisin, jolloin koiras laskee veteen siittiöt ja naaras munat, joita voi naaraan koosta riippuen olla useitakin miljoonia. Hedelmöittyneet munat kehittyvät toukiksi, jotka keijuvat vedessä useita viikkoja ennen asettumistaan kiinteälle alustalle jossa me kasvattavat kuoren.
Lähteet
Luokka:Sinisimpukat