pienoiskuva|Kaivantojoki virtaa Koveroisesta Vesankaan Örönsalon kautta. Kuva on otettu läheltä Vesankaa huhtikuussa 2026. Koveroinen on Keski-Suomessa Jyväskylässä Vesangan kylän lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Järven pinta-ala on 15,2 hehtaaria, se on 1,2 kilometriä pitkä ja 650 metriä leveä. Se on muodoltaan hyvin sokkeloinen ja sen rannat ovat paikoin soistuneita. Kaakkoispäässä kapean salmen takana on järven pienempi allas, Pieni-Koveroinen. Järvellä on kartan mukaan 6 saarta, joista neljä sijaitsee pääaltaassa ja kaksi Pieni-Koveroisessa. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 261 400 kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 1,7 metriä ja suurin syvyys on 5,5 metriä. Sen rantaviivan pituus on 5,0 kilometriä. Loma-asuntoja on järven itä- ja etelärannoilla, joille tulee tiet Vesangan ja Nyrölän väliseltä seututieltä 16683.
Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Muuratjärven valuma-alueella (14.28), jonka Vesankajärven valuma-alueeseen (14.286) se kuuluu. Siihen laskee pohjoisesta Suolijärvestä (2 ha) alkava Suolijoki, jonka valuma-alueella on muun muassa Kolujärvi (11 ha), Vasarainen (51 ha) ja Iso-Musta (36 ha). Lännestä järveen laskee Turvakkojoki Kinnaslammesta (14 ha), johon laskevat Örön (4 ha) ja Särkilammen (2 ha) vedet. Koveroisen oma laskuoja Kaivantojoki alkaa Pieni-Koveroisen lounaisosasta ja laskee Vesankajärveen (203 ha). Koveroisen vedenpinnan korkeus on 148 metriä mpy., joten pudotusta Kaivantojoelle kertyy 2,5 metriä.
Historiaa 1860-luvulla sekä Koveroisen että Vasaraisen pintaa laskettiin noin neljä metriä, jotta järvien rannoille syntyisi enemmän saroja ja kortteita kasvavaa niittyä. Ennen laskua Koveroisen pääaltaan vedet laskivat Saarijärveen, kun taas Pieni-Koveroisen vedet laskivat pienempää puroa pitkin suoraan Vesankajärveen. Lasku toteutettiin leventämällä pienempää puroa.Lintunen 2003, s. 44–45. Järvenlaskun vuoksi vanha Saarijärveen laskeva puro kuivui, ja Saarijärven omassa laskujoessa ollut vesimylly jäi käyttökelvottomaksi.Lintunen 2003, s. 126–127.
Vuonna 1994 kerättyjen tietojen mukaan Koveroisen pääaltaan pohjoisosasta on käytetty nimeä Viitalan Koveroinen ja eteläosasta nimeä Niemen Koveroinen. Pieni-Koveroisen rinnakkaisnimenä on ollut Taipaleen Koveroinen.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Vesankajärven valuma-alue Luokka:Botin luomat artikkelit Luokka:Jyväskylän järvet Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde